Erittäin moni tarvitsee eniten armollisuutta itse itseään kohtaan. Jos teen virheen asiassa, joka on parasta osaamistani, sätin itseäni ankarammin kuin jos sama virhe sattuisi kollegalle.
Pyörittelemme usein päässämme tekemättä jääneitä töitä, kun lähdemme töistä kotiin. Miksi emme voisi sen sijaan iloita siitä, mitä olemme saaneet aikaiseksi? Toivoisin myötäintoisempaa ja sallivampaa kulttuuria työelämään.
3. Mitä on myötäinto?
Se tarkoittaa toisen ilossa ja innossa mukana elämistä. Olemme tuoneet käsitteen esille Myötätunnon mullistava voima -teoksessa. Myötäintoa voi harjoitella esimerkiksi näin: Jos näet jollakulla hauskan värikkään sadetakin, kerro se hänelle. Tällaiset mikrohetket vaikuttavat tutkitusti hyvinvointiimme ja muun muassa luovuuteemme.
4. Miten myötätunto näyttäytyy hoitoalalla?
Myötätuntouupumus on tavallisempaa kuin monilla muilla aloilla. Hierarkkiset työyhteisöt ovat erityisen haastavia myötätunnolle ja -innolle. Hoitoalan perintöön kuuluu sisar hento valkoinen -ajattelu, mutta ammattilaisuuden ihanne on vahvistunut jo pitkään. Omien rajojen vetäminen on terveellistä. Myötätuntoa ja empatiaa voi kokea ja harjoittaa ilman kutsumustakin.
Tutkimusten mukaan työyhteisöissä vallitseva myötätuntoinen kulttuuri luo edellytyksiä esimerkiksi sille, että potilaat ja heidän omaisensa kokevat hoidon laadukkaaksi. Hoitohenkilökunnan kunnioittava keskinäinen kanssakäyminen vähentää jopa potilaan kipukokemusta.
Nykyään yritysmaailmassa etsitään omaa tarinaa ja sen kautta merkitystä. Hoitoalalla tarinaa ei tarvitse keksiä: merkityksenä on hyvinvoiva ihminen.
5. Voiko empatiaa oppia?
Empatia on tunne, josta voi kummuta erilaisia motiiveja, joista puolestaan voi kummuta erilaisia tekoja. Myötätunto on englanniksi compassion, joka sisältää tunteen lisäksi sen, että on valmis toimimaan toisen hyväksi. Molempia voi ja kannattaa harjoitella ja oppia.
6. Enkeleitä, onko heitä työyhteisössä?
Olemme päivittäin piruja ja enkeleitä. Tuomme koko ajan erilaisia tunteitamme työyhteisöön. Meidän kaikkien tulisi olla enkeleitä ainakin jossain määrin. Se ei tarkoita mitään ihmeellistä vaan vaikkapa sitä, että pysähdymme hetkeksi kyselemään toisten kuulumisia.
Jos joku tuo kahvihuoneeseen koko ajan pelkkiä kielteisiä asioita, häneltä voi kysyä, miten jaksat, ja sanoa, että vaikutat olevan tosi kovilla.
7. Mikä tekee joulun?
Joulu on myös mielentila. Jokaiseen kuukauteen olisi hyvä saada lämpimiä sydämellisyyden hetkiä. Tarvitsemme perinteitä ja juhlistusta myös työyhteisöön. Yhdysvalloissa nouseva trendi yritysmaailmassa on epäonnistumisten juhlistaminen. Epäonnistumiset ovat parhaimmillaan oppimisen hetkiä.
Anne Birgitta Pessi, 43
- Kirkkososiologian professori Helsingin yliopistossa.
- Johtaa CoPassion-tutkimusryhmää, joka tutkii myötätunnon merkitystä työelämästä.
- Perheeseen kuuluu aviomies ja kaksi pientä lasta.
- Harrastaa klassista balettia sekä teetä ja suklaata.