Nyt puhutaan seksistä! Ehkäisyä pohtivat nuoret voivat tulla Helsingissä uudenlaiselle walk in -vastaanotolle

Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksessa Helsingissä on käytävällä mainosteline, jossa lukee kissankokoisin kirjaimin: Mietitkö ehkäisyä?

Maksuttoman ehkäisyn kokeilu käynnistyi Helsingissä tammikuussa 2022. Kokeilu jatkuu tämän vuoden loppuun, ja mukana siinä ovat Helsinki ja 16 hyvinvointialuetta. Kokeilun tavoitteena on kehittää ja yhtenäistää alle 25-vuotiaille suunnattuja seksuaaliterveyspalveluja koko maassa.

Helsingin Kalasataman ja Vuosaaren terveysasemilla yksi kokeiluun liittyvä palvelu on matalan kynnyksen walk in -vastaanotto. Ehkäisyä ja seksuaalisuutta miettivät nuoret saavat sieltä täsmätietoa useana päivänä viikossa ilman ajanvarausta. Ilmoittautuminen Itte-automaatilla riittää. Vastaanotolla nuoria odottaa kaksi hoitajaa, jotka vastaavat kaikenlaisiin seksuaaliterveyttä ja ehkäisyä koskeviin kysymyksiin.

Matalan kynnyksen vastaanoton on kehittänyt tiiminsä kanssa terveydenhoitaja Pirjo Nissinen-Turunen, 64. Hän työskentelee projektisuunnittelijana Helsingin Maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille -hankkeessa ja on kouluttanut hankkeeseen liittyen terveysasemien, neuvoloiden ja koulu- ja opiskeluterveyden henkilökuntaa. Lisäksi hän on antanut ehkäisykoulutusta ja suunnitellut seksuaaliväkivaltakoulutuksia.

Koska nuoret eivät välttämättä ole kovin rutinoituneita kertomaan asioistaan, hoitajat saattavat matalan kynnyksen vastaanotolla kysellä tavanomaista enemmän, jotta ydinasia selviää.

”Nuoreen saa helpommin kontaktin, kun vastaanotolla on positiivinen ilmapiiri. Small talk auttaa nuorta rentoutumaan. On myös annettava positiivista palautetta vastaanotolle tulosta ja sanoitettava asioita”, Pirjo sanoo.

Hän on erityisen iloinen siitä, että walk in -vastaanoton hoitajilla on seksuaalineuvojan koulutus. Se auttaa kohtaamaan nuorten ehkäisyyn ja seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset ikäryhmälle sopivalla tavalla.

Sadat nuoret ovat löytäneet helmikuussa avatun vastaanoton. Kysyttävää on ollut muun muassa ehkäisytuotteista ja niiden käytöstä, parisuhteesta ja kuukautisista. Jos hoitajat eivät ehdi hoitaa asiakkaan asiaa walk in -vastaanotolla, he ohjaavat kysyjän lisäavun ääreen.

Maksuttoman ehkäisyn kokeilussa palveluihin kuuluu raskauden ja seksitautien ehkäisy, seksuaali- ja lisääntymisterveyttä edistävä neuvonta ja seksuaalikasvatus. Muutos vaikuttaa terveydenhoitajien tehtäviin monin tavoin.

”Terveydenhoitajan rooli on tärkeä tiedon antamisessa, seksuaaliterveyden lisäämisessä ja konkreettisessa vastaanotossa. Nyt työhön on tarkoitus ottaa uusia toimintatapoja. Helsingissä esimerkiksi laitamme ehkäisykapseleita päihdeasiakkaille päihdehoitopaikassa.”

Seksuaalioikeudet tutuiksi

Kalasataman keskitetyssä ehkäisyneuvonnassa seinille on ripustettu julisteita, joista tunnistaa, että täällä on lupa puhua seksistä ja seksuaalisuudesta. Ole fiksu – käytä kondomia. Mistä apua seksuaalisen kaltoinkohtelun kokemuksiin? Seksitautitesteissä käyminen on omasta ja kumppaneiden seksuaaliterveydestä huolehtimista!

Pirjon kaulassa roikkuu avainketju sateenkaaren väreissä. Sekin on merkki: jokainen on tervetullut, oli sukupuoli tai seksuaalinen suuntautuneisuus mikä tahansa.

Pirjon pitkä työura ehkäisyn parissa on osoittautunut projektisuunnittelijan tehtävissä runsaudensarveksi. Hän valmistui sairaanhoitajaksi Kuopiossa ja erikoistui kätilöksi Helsingissä. Sen jälkeen hän kouluttautui terveydenhoitajaksi, seksuaalineuvojaksi ja seksuaaliterapeutiksi. Eläkkeelle hänen piti siirtyä jo tänä keväänä, mutta projektisuunnittelijan pesti vei mennessään. Ehkäisytyö nuorten parissa on Pirjolle sydämenasia.

Aiemmin Pirjo otti itsekin vastaan nuoria ehkäisyvastaanotolla. Siellä hän kertoi asiakkaille kaikista ehkäisymenetelmistä, vaikka nuori olisi kysynyt vain jonkin tietyn menetelmän perään.

”Nuorella saattaa olla runsaat kuukautiset, ja hän haluaisi kuparikierukan. Silloin kannattaa kertoa, että se todennäköisesti lisäisi kuukautisvuotoa entisestään, ja siksi hormonikierukka voisi olla hänelle parempi vaihtoehto.”

Seksi on ihanaa ja kivaa, kun on huolehdittu ehkäisystä ja yhdyntä tapahtuu tasa-arvoisesti ja seksissä on hellyyttä ja hyvää oloa.

Pirjolla oli tapana kysyä myös seurustelusta ja parisuhteesta sekä seksuaalisesta kaltoinkohtelusta ja väkivallasta.

”Kysyin aina myös kumppanin iän. Emme saa olettaa, että nuoret tietävät seksuaalioikeutensa, vaan ammattilaisten tehtävä on kertoa niistä. Jos nuori on vaikka 14-vuotias, hänelle on kerrottava 16 vuoden suojaikärajasta ja suojaiän vaikutuksista.”

Suojaikäraja tarkoittaa, ettei alle 16-vuotiaalle saa tehdä seksuaalisia tekoja tai olla tämän kanssa yhdynnässä. Poikkeuksen muodostaa se, jos nuoret ovat iältään ja kehitykseltään lähellä toisiaan ja seksi perustuu molempien suostumukseen.

Nuori päättää itse

Helsingin kaupungin tarjoamia maksuttomia ehkäisymuotoja nuorille ovat pillerit, rengas, kierukka, kapselit ja kondomit. Nuoret suosivat nykyisin entistä enemmän kierukoita pitkäaikaisena ehkäisykeinona, samoin käsivarteen asennettavia kapseleita. Kierukan laittaminen edellyttää käyntiä lääkärin luona. Terveydenhoitajat voivat kirjoittaa ehkäisyvalmisteen reseptin, jos heillä on käytynä siihen tarvittava rajattu lääkkeenmääräämiskoulutus ja työpaikalta lupa reseptin kirjoittamiseen.

”Nuoren omat toiveet on aina huomioitava. Terveydenhoitajan tehtävä on kertoa eri menetelmistä ja niiden käytöstä, laittamisesta ja sivuoireista. Nuori tekee itse päätöksen.”

Myös seksitaudeista kerrotaan.

”Niistä on kerrottava aina, vaikka ehkäisystä pitäisikin puhua positiivisena asiana. Seksi on ihanaa ja kivaa, kun on huolehdittu ehkäisystä ja yhdyntä tapahtuu tasa-arvoisesti ja seksissä on hellyyttä ja hyvää oloa.”

Verkossa on myös paljon väärää tietoa, ja vanhempien tietämys saattaa olla kaksikymmentä vuotta vanhaa.

Terveydenhoitajalta vaaditaan monenlaista osaamista, sillä asiakkaita on eri kulttuuritaustoista, osa saattaa pohtia sukupuoli-identiteettiään ja osa voi kaivata apua kohdattuaan seksuaalista häirintää.

”Hoitajan on kuunneltava asiakasta ja oltava läsnä. Jos vastaan tulee asioita, joista hoitaja ei tiedä, on otettava selvää. On oltava rohkeutta kysyä.”

Maksuton ehkäisy lisää tasa-arvoa

Osa nuorista tulee ehkäisyvastaanotolle vanhempien tietämättä, osa vanhempien kanssa. Jos vanhempi on mukana, hoitaja pyrkii puhumaan nuoren kanssa myös kahden kesken. Silloin hoitaja voi kenties kuulla asioista, joita ei ole kerrottu vanhemmille.

Vaikka nuorilla on käytössään internet ja some, tietotaso seksistä ei aina ole huima.

”Nuoret luulevat tietävänsä. Jotkut ovat hyvin perillä asioista, mutta eivät kaikki. Verkossa on myös paljon väärää tietoa, ja vanhempien tietämys saattaa olla kaksikymmentä vuotta vanhaa. Jotkut vanhemmat voivat vaikka luulla, että kierukoita ei voi laittaa synnyttämättömille.”

Nuori saattaa ajatella, että kun jokin ehkäisymenetelmä ei sopinut äidille, se ei sovi hänellekään. Hoitajan tehtävä on muistuttaa, että jokainen on oma persoonansa.

Maksuton ehkäisy lisää tasa-arvoa nuorten välillä, sillä sen ansiosta ehkäisyn saaminen ei ole varallisuudesta kiinni. Tasa-arvoa luo myös se, jos ehkäisyä hakevalle annetaan seksuaalikasvatusta.

Pirjon mielestä julkisen terveydenhuollon maksuton ehkäisypalvelu on tuhannen taalan paikka jakaa arvokasta tietoa. Hän toivoo, että nuorten maksuton ehkäisy ja walk in -vastaanotot saavat jatkua.

”1990-luvun laman aikana seksuaalikasvatusta supistettiin kouluissa, mikä johti teiniraskauksien ja raskaudenkeskeytysten lisääntymiseen. Luvut saatiin pienenemään osittain maksuttoman ehkäisyn avulla, jota esimerkiksi Helsingissä on ollut jossain määrin vuodesta 2007 asti. Maksuton ehkäisy vähentää myös raskaudenkeskeytyksistä aiheutunutta mahdollista psyykkistä kuormitusta ja katkaisee teini­raskauksien ylisukupolvista kierrettä.”

Lue myös:

Maksuton ehkäisy kaikille alle 25-vuotiaille muuttaa terveydenhoitajien työn entistä vaativammaksi – sen pitää näkyä myös palkassa