On hyvä oppia erottamaan primaari- ja sekundaaritunteet toisistaan. Mitä esimerkiksi tapahtui, kun vihastuin? Koinko tulleeni loukatuksi tai ohitetuksi?
– Vihaisena kannattaa ottaa aikalisä ja olla reagoimatta, ennen kuin kykenee toimimaan rakentavalla tavalla.
Jos olet ratkonut vastaanotolla vaikeaa tilannetta ja seuraava potilas on jo tulossa, opettele tyhjentämään mielesi, vaikka väliaika olisi lyhyt. Sulje silmäsi ja hengittele syvään. Käy kahvilla tai pesemässä kätesi. Kuuntele pätkä mielimusiikkiasi. Juttele työkaverin kanssa.
– Epämiellyttävät tunteet voivat kieliä myös ongelmasta, jota ei ole kyennyt nimeämään tai tunnistamaan. Puhumalla tunteista toisille ongelma voi jäsentyä ja sitä on helpompi lähteä ratkaisemaan.
Kun takana on raskas päivä, siirrä huomiosi vapaa-ajalla tietoisesti muualle. Tee mielihyvää tuottavia asioita ja rentoudu. Pahin ärsytyksen kärki taittuu, kun saat puhua asioista jollekin luotetulle ystävälle, kollegalle tai kumppanillesi. Aamulla asiat voivat näyttää valoisammilta.
Päivittäin toistuvat rutiinit, kuten säännöllinen syöminen ja nukkuminen, kotityöt ja harrastukset ovat erityisen tärkeitä silloin, kun on kuormittunut tai voi huonosti.
– Elleivät rutiinit ole kohdallaan, kynnys kokea epämiellyttäviä tunteita madaltuu. Päihteitä kannattaa välttää, sillä ne heikentävät unta, keskittymiskykyä ja ylipäätään terveyttä.
Asiakaskohtaamiset voivat tuntua tavallista vaikeammilta, jos koet työsi turhaksi tai kyynisyys valtaa mielen. Silloin pitäisi hälytyskellojen soida. Mieti, onko sinulla työuupumuksen merkkejä ja hae apua. Onko minulla uniongelmia tai kipuja? Pyörivätkö työasiat jatkuvasti mielessä? Onko minun erityisen vaikea keskittyä? Ärsyttävätkö pienetkin asiat?
Teksti Merja Perttula, kuvitus Pia Holm
Lue myös:
Koetteleeko potilas hermojasi? Unohda puhe kemioista ja hio kuuntelun taitojasi