Kysymykseen vastaa työvoimapoliittinen asiantuntija Mervi Flinkman.
Lääkehoidon osaaminen voidaan varmistaa verkko-opinnoilla, joiden laajuus vaihtelee ammattiryhmittäin. Opiskeluun saa käyttää palkallista työaikaa usein yhden työpäivän verran. Kun kurssimateriaali on opiskeltu, työntekijä suorittaa sähköisen tentin.
Lääkehoitoon liittyvät usein myös näytöt. Esimerkiksi terveydenhoitaja rokottaa viisi kertaa kokeneen ammattihenkilön valvonnassa ja saa sen jälkeen kirjallisen luvan rokottaa yksikössä.
Lähihoitajilta työyksikkö voi edellyttää näyttöä esimerkiksi lääkkeiden jakamisessa. Perehdytettävän tulee jakaa lääkkeet oikein perehdyttäjän valvonnassa kahdesta viiteen kertaa, ennen kuin hän saa oikeuden jakaa lääkkeitä. Myös iv-lääkehoitoon liittyy usein näyttö.
Lääkeluvat eivät siirry työyksiköstä toiseen, vaan ne pitää hyväksyä tai päivittää, kun työntekijä vaihtaa yksikköä.
Lääkehoitoon perehdyttäminen kuuluu työnantajalle. Perehdyttämisvaiheen aikana esimiehen tai perehdytyksestä vastaavan henkilön pitää varmistaa, että työntekijällä on peruskoulutuksen antamat valmiudet lääkehoitoon.
Työtä hakiessa kannattaa neuvotella, voisiko suorittaa lääkehoidon täydennyskoulutuksen ja mahdollisen tentin osana perehdytystä. Jos tämä ei onnistu, joistakin lääkehoidon täydennyskoulutusta tarjoavista yrityksistä pystyy tilaamaan myös itse maksulliset tunnukset verkko-opintoihin. Tentin valvonta, näytöt ja lupien myöntäminen jäävät tulevan työantajan vastuulle.
Täydennyskoulutusta voi tiedustella myös lähimmästä ammattikorkeakoulusta.