2. Nollatuntisopimus
Jos teet nollatuntisopimuksen, sinulle ei välttämättä tule lainkaan työtunteja, sillä työnantajalla ei ole velvollisuutta tarjota sinulle työtä.
Nollatuntisopimuksessa ei ole sovittu tarkkaa työaikaa vaan ainoastaan työajan vaihteluväli.
Varmista, että keikka on sovittu puolin ja toisin. Jotkin työnantajat edellyttävät keikkalaisen vahvistavan keikan, mutta saattavat itse perua sen.
3. Määräaikainen työsopimus
Työnantaja saattaa tarjota sinulle uutta työsopimusta joka keikasta. Tällöin kyse on määräaikaisesta työsopimuksesta, jolle pitää olla laillinen peruste, kuten sijaisuus. Työntekijän oma toive määräaikaisuudesta on laillinen peruste.
Määräaikaisuuksien ketjuttaminen on laitonta ja kielii pysyvästä työvoiman tarpeesta.
4. Vuosiloma
Vuosilomaa kertyy täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta yleensä 2–3 päivää. Työsuhteen osa-aikaisuuden ”aste” määrittää sen, onko lomanmääräytymiskuukauden aikana työskenneltävä 14 työpäivää vai 35 tuntia, jotta lomanmääräytymiskuukausi olisi täysi.
Työehtosopimuksissa saattaa olla myös määräyksiä vajaista kuukausista, jotka sijoittuvat työsuhteen alkuun tai loppuun.
Lomaa kertyy myös työssäoloon rinnastettavalta ajalta, kuten sairauslomalta.
Työnantaja saattaa maksaa lomapäivät rahana työsuhteen päättyessä.
Huolehdi jaksamisesta, järjestä työstä vapaa jakso ja varaa sen viettoon rahaa.
5. Palkalliset vapaat
Palkalliset edut voivat olla sidoksissa työsuhteen pituuteen. Esimerkiksi yksityisellä sosiaalipalvelualalla palkallisen äitiysvapaan saa, jos työsuhde on kestänyt vähintään kolme kuukautta.
Sairausajan palkkaa ei voi saada, jollei ole tosiasiallisesti aloittanut työtä. Sen sijaan lapsen sairastuminen oikeuttaa tilapäiseen hoitovapaaseen, vaikkei olisi aloittanut työtä. Hoitovapaa ei kuitenkaan välttämättä ole palkallista.
6. Täydennyskoulutus
Ota vastuuta ammattitaitosi ylläpidosta. Kysy, tarjoaako keikkafirma täydennyskoulutusta työntekijöilleen. Osa keikkafirmoista tarjoaa työntekijöilleen myös mahdollisuuden suorittaa lääkelupien teoriaosuus maksutta.
Keikkatyössä ei ole välttämättä mahdollisuutta pitkäjänteiseen osaamisen kehittämiseen ja kehityskeskusteluihin esihenkilön kanssa. Keikkalaisella on kuitenkin oikeus kunnolliseen perehdytykseen.
Asiantuntijoina Tehyn juristi Mirja Kinnunen ja työvoimapoliittinen asiantuntija Mervi Flinkman.