Pitkätukkainen tyttö on yksi talon asukkaista. Hän istuu ruokapöydän ääressä, ja sairaanhoitaja Miia-Riikka Toivanen punoo hänen hiuksistaan lettiä.
Viralliselta nimeltään nuorten koti on Familar Aura, psykiatrisesti orientoitunut erityisyksikkö. Se tarjoaa ympärivuorokautista hoitoa ja kuntoutusta sijaishuollon tarpeessa oleville yli 12-vuotiaille lapsille ja nuorille. Familar Oy on osa Mehiläinen-konsernia.
Talon asukkailla on niin vakavia mielenterveyden häiriöitä ja sairauksia, että he eivät voi asua perheidensä kanssa ja käydä koulua kotipaikkakunnallaan.
Nuorilla on erilaisia autismikirjon häiriöitä, psykoottisuutta, itsetuhoisuutta, masennusta, ahdistusta, neurologisia ongelmia, syömishäiriöitä ja päihdeongelmia. He tarvitsevat päivittäistä ammattiapua ja nuorisopsykiatrista osaamista pysyäkseen koulukuntoisina ja toimintakykyisinä.
Familar Auran henkilöstöstä valtaosa on terveydenhuollon ja mielenterveyden ammattilaisia. He käyttävät työssään psyko- ja perheterapian keinoja. Työntekijöillä on myös mahdollisuus konsultoida nuorisopsykiatria, ja tarvittaessa työntekijät saavat lisäkoulutusta.
Henkilökunnan nuorisopsykiatrinen osaaminen ehkäisee turhia käyntejä erikoissairaanhoitoon.
Kotiolot eivät läheskään aina selitä oireilua tai diagnoosia.
"Entisessä maailmassa osa nuoristamme olisi sairaalassa", sanoo psykiatrinen sairaanhoitaja Antti Ahonen. Hänellä on myös psyko- ja perheterapeutin koulutus.
Tyypillistä taustaa tai nuorta ei ole. Kaikilla keltaisen talon nuorilla on ollut kotona vuorovaikutusongelmia, mutta perhetausta tai kotiolot eivät läheskään aina selitä oireilua tai diagnoosia. Jossain vaiheessa vanhemmilta ovat loppuneet keinot auttaa nuortaan.
Nuoret tulevat Auraan eri puolilta Suomea, ja sijoitukset ovat pitkäaikaisia. Osa on ollut aiemminkin laitoksessa tai sairaalassa, mutta moni tulee myös suoraan kotoaan.
Monen koulukäynti on ollut rikkonaista. Aurassa koulunkäyntiä tuetaan yksilöllisesti.
"Yhteinen nimittäjä nuorillemme voisi olla se, että he ovat tavalla tai toisella väliinputoajia. Ei ole ollut selvää, mihin he kuuluvat ja millaista apua he tarvitsevat", Miia-Riikka sanoo. Hän toimii yksikön johtajana. Sairaanhoitajan tutkinnon lisäksi hän on suorittanut mielenterveydenhoitotyön erikoistumisopinnot.
Talon nuoret pitävät oman huoneensa siistinä ja huolehtivat pyykeistään. Keittiötyöt tehdään vuoroissa, ja ruokatoiveet toteutetaan.
Antti istuu sohvan nurkassa koulusta palanneen tytön kanssa. Tytöllä on keittiövuoro, mutta pöydän kattaminen ei juuri nyt kiinnosta. Tyttö haluaisi lähteä läheiseen kauppakeskukseen, vaikka tänään on sovittu Aura-päivästä. Se tarkoittaa sitä, että kaikki ovat illalla kotona.
Asiasta keskustellaan omahoitajan kanssa, ja lopputulos on se, että koti-ilta toteutuu sittenkin. Keskustelun päätteeksi sovitaan, että illalla pelataan yhdessä lautapeliä.
Antti kehottaa pesemään kädet, ja tyttö lähtee kattamaan pöytää mukisematta yhdessä Antin kanssa. Ruokana on tänään yöhoitajan poikkeuksellisesti edellisenä yönä tekemää lohikiusausta. Yleensä aikuiset tekevät päivällisruuan, ja nuoret saavat halutessaan auttaa. Salaattia ei ole kukaan ehtinyt tehdä, joten pilkottu kurkku ja tomaatti saavat nyt riittää.
Aura on avoin laitos. Se tarkoittaa, että nuoret ovat siellä vapaaehtoisesti. Ulko-ovesta saa tulla ja mennä. Nuoret ilmoittavat lähdöstään ja kertovat, mihin ovat menossa. Kotiintuloajat on sovittu jokaisen kanssa erikseen. Eristystä ei Aurassa käytetä. Yksi ylimääräinen huone on varattu rauhoittumiseen, mutta sen ovea ei lukita. Siellä voi myös keskustella hoitajan kanssa rauhassa.
Auran sopivuutta nuorelle pohditaan yksilöllisesti. Tavoitteena on, että nuori voisi tulla tutustumaan paikkaan ennen muuttoaan, mutta aina se ei ole mahdollista. Joskus nuori tulee laukkuineen oven taakse lyhyellä varoitusajalla. Joku nuori saattaa käyttää niin paljon päihteitä, että hän tarvitsee katkaisuhoitoa. Tällöin jokin toinen paikka on parempi, sillä Aurassa ei ole osaamista sen toteuttamiseen.
Kaikki tilat eivät ole avoimia. Jokaisella nuorella on oma huone, johon on oma avain. Yhteisiä tiloja ovat keittiö, olohuone, kylpyhuone, sauna ja kodinhoitohuone. Työntekijöillä on toimisto, jonka ovi on lukossa.
Lukkoja on talossa muuallakin.
Lääkekaappi sijaitsee toimistossa, ja sen ovessa on erillinen lukko, jonka avain on aina vuorovastaavan hallussa. Lääkekaapin sisällä on toinen lukollinen kaappi, jossa säilytetään huumausaineiksi luokiteltavia N-lääkkeitä.
Terävät veitset ovat keittiössä lukon takana, ja niitä nuoret saavat käyttää vain pyynnöstä. Myös pesuaineet ovat kahden lukon takana. Pyykit pestään yhdessä hoitajan kanssa.
Väkivallan varalta henkilökunta on saanut MAPA-koulutuksen, jossa opetetaan esimerkiksi turvallista kiinnipitoa. Talossa on myös vartiointiliikkeen hälytysnappi. Riskien arviointi ja ennakointi on yksi keino ehkäistä väkivaltaa. Tarvittaessa vuoroja vahvistetaan ottamalla niihin enemmän työntekijöitä.
Työtä ohjaa vuorovaikutteinen kehityspsykoterapia DDP. Sen oppien avulla pyritään korjaamaan vääristyneitä vuorovaikutusmalleja ja kiintymyssuhteen häiriöitä. Työtä tehdään aina yhdessä nuoren perheen kanssa. Myös perhettä hoidetaan.
Perheen toiveet selvitetään, ja vanhemmat saavat säännöllisesti tietoa siitä, miten nuorella menee. Nuoret käyvät vaihtelevasti myös kotona. Joku voi käydä tapaamassa perhettään vaikka joka viikonloppu; toinen ei syystä tai toisesta voi mennä kotiin koskaan.
"Vanhempiin ja läheisiin ollaan tiiviisti yhteydessä. Myös perhetapaamisia järjestetään", Antti sanoo.
Hoitajat tekevät työtä kolmessa vuorossa. Jokainen on kahden nuoren omahoitaja. Työn tukena on työpari. Parit pyritään muodostamaan niin, että uusi työntekijä saa parikseen kokeneemman.
Kohta sairaanhoitajaksi valmistuva lähihoitaja Marita Mattila työskentelee konkareiden rinnalla. Hän tuli Auraan ensimmäisen kerran opintoihin liittyvään työharjoitteluun ja ryhtyi sen jälkeen keikkailemaan. Lähihoitajana hän työskenteli vanhusten hoidossa.
Muutos on tuntunut Maritasta suurelta, sillä Auran asukkailla elämä on vielä edessä.
"Kuntoutuminen ja pitkäjänteisyys korostuvat tässä työssä eri tavalla kuin vanhustyössä."
Lääkkeet ovat erityisyksikössä tärkeä osa hoitoa. Lääkkeitä käyttävillä nuorilla on hoitosuhde nuorisopsykiatrian poliklinikkaan. Aurassa lääkityksen vaikutuksen seuranta on sairaanhoitajien vastuulla, mikä vaatii vahvaa lääkeosaamista sekä ymmärrystä psyyken lääkkeistä ja niiden vaikutuksista.
Ongelma on usein se, että nuori ei haluaisi tehdä mitään.
"Annamme palautetta, jos näyttää siltä, että lääkitys ei ole riittävä tai sillä on esimerkiksi vahvoja sivuvaikutuksia", Antti sanoo.
Keltaisen talon aikuiset pyrkivät tukemaan nuoren ihmissuhteita ja talon ulkopuolista elämää. Harrastuksia on mahdollista jatkaa. Kaverit sekä tyttö- ja poikaystävät saavat käydä kylässä.
Usein ongelma on se, että nuori ei haluaisi tehdä oikein mitään. Nuoren taustasta riippuu, yritetäänkö häntä houkutella silloin talon ulkopuoliseen tekemiseen vai annetaanko hänen levätä oman huoneen rauhassa
"Jollekulle voi olla hyväksi pysähtyä ja rauhoittua", Antti miettii.
Miten ammattilaisuus säilyy, kun työpaikka on kodinomainen? Hetken pohdittuaan Miia-Riikka ja Antti päätyvät siihen, että luonteva ammattirooli muodostuu kokemuksen karttuessa. Vaikka ammattirooli on koko ajan taustalla, nuoret on kohdattava persoona edellä.
"Työtä tehdään omalla, aidolla persoonalla", Miia-Riikka sanoo.
Oman yksityisyyden rajat hoitajan on vedettävä itse.
"Henkilökohtaista puhelinnumeroa ei anneta asukkaille", Antti kertoo.
Kun nuoren 18-vuotispäivä lähestyy, käynnistyy pohdinta siitä, mikä olisi nuorelle paras paikka aloittaa itsenäistä elämää. Nuori voi muuttaa esimerkiksi toiseen laitokseen tai tukiasuntoon. Joku voi palata kotiin.
Hoitosuhde keltaiseen taloon katkeaa, mutta joskus nuoret käyvät kertomassa kuulumisiaan. Se ilahduttaa talon aikuisia suuresti.
Uusi laki tarkentaa kelpoisuuksia
Lastensuojelulaki on Suomen lastensuojelun perusta, mutta henkilökunnan kelpoisuusehdot se määrittelee väljästi. Laissa vain todetaan, että lastensuojelulaitoksessa on oltava lasten ja nuorten tarvitsemaan hoitoon ja kasvatukseen nähden riittävä määrä sosiaalihuollon ammattihenkilöitä sekä muuta henkilöstöä.
Lastensuojelulaki ei myöskään erittele perus- ja erityisyksiköitä, joten palveluiden järjestäjät voivat nimetä yksikkönsä melko vapaasti.
Kuntien ja kuntayhtymien kilpailutuskäytännöt ohjaavat kuitenkin määrittelemään yksiköiden tarjoamia palveluita. Toisaalta Valvira ja aluehallintovirastot ovat tarkentaneet kelpoisuusehtoja.
Lainsäädäntökin on tarkentumassa. Hallituksen esitys lastensuojelulain muutoksesta on lähdössä lausuntokierrokselle. Esityksen mukaan vaativan sijaishuollon yksiköt ja niissä edellytettävä osaaminen määriteltäisiin erikseen muusta sijaishuollosta.
Ammatillisuus on THL:n selvityksen mukaan lastensuojelulaitoksissa vahvistunut, kun ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus henkilöstöstä on lisääntynyt.
Terveydenhuollon ammattilaisten rooli näyttäytyy hieman ristiriitaisena. Sosiaalihuollon osaamista voi puuttua, jos terveydenhuollon osaaminen painottuu. Toisaalta terveydenhuollon ammattilaiset takaavat lääkehoidon turvallisuuden ja parantavat yhteistyötä psykiatrian kanssa.
Henkilöstön määrässä ja henkilöstörakenteessa on lastensuojelulain mukaan otettava huomioon asiakkaiden erityistarpeet ja toiminnan luonne. Henkilöstömäärä, osaaminen ja perehdytys on oltava sillä tasolla, että lapsia ei rajoiteta ihmisarvoa alentavasti tai heidän turvallisuuttaan vaarantavasti.
Huostaanottoja ennätysmäärä
Viime vuonna syntyi ennätys: lastensuojelutilastoa on koottu vuodesta 1991 lähtien, eikä sinä aikana ole koskaan ollut yhtä paljon huostassa olevia lapsia ja nuoria kuin vuonna 2019.
Kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna lähes 19 000 lasta ja nuorta. Heistä oli huostaanotettuna noin 11 000 lasta, joista 29 prosenttia oli sijoitettuna laitokseen.
Alle 6-vuotiaista lähes kaikki olivat perhesijoituksessa, mutta 16–17-vuotiaista yli puolet oli sijoitettu laitokseen.
Kaikki kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset eivät ole huostaanotettuja, sillä kyse voi olla myös avohuollon tukitoimesta tai jälkihuollosta.
Yritysten rooli yhä suurempi
Yksityisten palveluntuottajien rooli on kasvanut lastensuojelussa merkittävästi viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Vuonna 2018 yritysten osuus lastensuojelulaitosten ylläpitäjistä oli jo noin 80 prosenttia.
Yksityisessä lastensuojelussa on havaittavissa keskittymistä: suuret yritykset ostavat pieniä ja yhdistyvät keskenään. Esimerkiksi Familar muodostettiin vuosina 2015–2016, kun Mehiläisen, Mediverkon, MilaPron lastensuojelupalvelut yhdistyivät.
Familarin liikevaihto oli viime vuonna 67 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos 11,4 miljoonaa euroa. Mehiläisen pääomistajana toimivat CVC Capital Partnersin hallinnoimat rahastot.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tilastokeskus ja Kuntaliitto.
Pekka Lith: Lastensuojelualan markkinat, 2018.
Asiantuntijana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erityisasiantuntija Jaana Tervo.
Julkaistu Tehy-lehdessä 12/2020.
