Henkilöstömitoitus kertoo, kuinka paljon hoitohenkilöstöä on suhteessa hoidettaviin.
Tehyn työvoimapoliittinen asiantuntija Mervi Flinkman arvioi, etteivät tulokset kerro koko totuutta, sillä ympärivuorokautisessa hoidossa on yhä huonokuntoisempia.
– Saattaa olla, että nykyinen minimimitoitus on liian alhainen, jotta paljon hoitoa tarvitsevat saisivat laadukasta hoitoa ja kuntoutusta. Tätä pitää selvittää, kun ryhdytään valmistelemaan seuraavaa laatusuositusta.
Nykyinen laatusuositus on voimassa vuoden 2019 loppuun. Flinkman uskoo, että myös avustaviin tehtäviin tarvitaan lisää henkilöstöä, jotta koulutettu hoitohenkilöstö voi keskittyä hoitamaan asiakkaita.
Flinkman muistuttaa, että henkilöstömitoituksissa pitäisi huomioida entistä paremmin se, paljonko asiakkaat tarvitsevat hoitoa ja kuntoutusta. Henkilömäärän pitää kasvaa, jos on paljon hoitoa tarvitsevia ja esimerkiksi saattohoitopotilaita. Samalla työpaikkojen olisi saatava sijaisjärjestelynsä kuntoon.
– Pitäisi olla esimerkiksi muutama vakituinen sijainen.
Selvityksen perusteella kotihoidon asiakasmäärä on kasvanut kahdessa vuodessa 4 000:lla. Myös kotihoidon henkilöstöä on lisätty. Lisäystä on kahden vuoden takaiseen verrattuna yli 1 700 henkeä, joista suurin osa on lähihoitajia.
– Lähihoitajien määrän lisääminen on erittäin hyvä asia. Voi silti kysyä, miksi sairaanhoitajien määrä on pysynyt ennallaan, vaikka potilaat ovat entistä huonokuntoisempia ja heillä on paljon lääkityksiä, Flinkman pohtii.
Fysioterapeutteja on lisätty muutamilla kymmenillä.
Ympärivuorokautisen hoidon asiakaspaikat ovat vähentyneet kahdessa vuodessa 700:lla. Henkilöstön määrä on puolestaan kasvanut tuhannella.
Selvitys on valtakunnallinen, ja se toteutettiin kyselytutkimuksena. Kysely lähetettiin vanhustenhuollon toimintayksiköihin toukokuussa 2018. Mukana ovat sekä julkiset että yksityiset yksiköt.
