7.30 Ensiavun luukulle saapuu rytmihäiriöpotilas. Onko sinulla yskää, kurkkukipua, nuhaa, kuumetta, haju- tai makuaistin menetystä, ripulia tai koronakontakteja? Saatuani kieltävät vastaukset tuuletan mielessäni, sillä niin sanotut täysin puhtaat potilaat tuntuvat olevan harvassa. Vastaanotan potilaan monitoripaikalle.
8.45 Saamme lisää kirurgisia suu-nenäsuojuksia. Haisevat vähän kummalliselle. Luukulle saapuu flunssainen olkapääluksaatiopotilas, joka vetää annetun maskin väärinpäin silmilleen, vaikka kuinka huidon lasin takaa ohjeita. Meinaa naurattaa, en aiemmin ollut ajatellutkaan kuinka monin tavoin maskia voi kasvoilleen viritellä.
10.00 Aiemmin saapunut rytmihäiriöpotilas on hyvävointinen, mutta keuhkojen röntgenkuvassa näkyvät selkeät, joskin eriskummalliset tulehdusmuutokset. No, pieleen meni tämäkin. Työnteko on kuormittavaa, kun täytyy olla koko ajan varpaillaan. Muistisairas eristyspotilas kurkistelee huoneen ovesta ja koettaa lähteä liikekannalle. Ohjaan hänet vaivihkaa takaisin pötköttämään.
10.15 Lemmikkinsä puremaksi joutunut mies soittaa ensiapuun ja kysyy, voisimmeko tulla hoitamaan hänen haavansa pihalle. Hän ei viruksen pelossa haluaisi tulla ensiapuun sisälle. Vakuutan, että teemme kaikkemme tartuntariskin minimoimiseksi ja pyydän hänet ensiapuun; tämä vaiva täytyy hoitaa. Potilas lupaa saapua paikalle, mutta vuoron loppuun mennessä häntä ei ole näkynyt. Potilasmäärät ovatkin vähentyneet roimasti. Puhelinrumba on sen sijaan jatkuvaa. Ensiavusta kysytään niin vasta-ainetesteihin pääsemistä kuin kaupassakäyntiohjeitakin.
12.10 Päänsä lyönyt potilas saapuu ensiapuun omaisen saattamana. Kerron omaiselle, ettemme voi nyt tartuntariskin vuoksi ottaa saattajia sisään. Omainen kertoo ymmärtävänsä ja lähtee pois. Kohta yhytän omaisen potilaan huoneesta, jonne hän on näppärästi kipaissut toisen sisäänkäynnin kautta. Selitän hänelle tilanteen uudelleen ja hän poistuu.
13.20 Eristyshuoneet ovat kovassa käytössä ja laitoshuoltajat jynssäävät huoneita minkä kerkeävät. Pohdimme, minne sijoittaisimme nuhaisen ja vatsavaivaisen potilaan. On tämä välillä haastavaa.
14.55 Puunaan tietokoneen näppäimistön, työavaimet ja puhelimet desinfiointiliinoilla ja alan suuntaamaan pukuhuoneelle. Olo on likainen, hikinen ja selittämättömän väsynyt.
Tämä oli vain yksi koronapäivä monien joukosta. Työnteko on nyt eri tavalla rankkaa, eikä energiaa tahdo riittää enää kotiin asti. Onneksi on nettijoogaa – voisin tänään vaikka nukkua yhden meditaation.
Yksityiskohtia on muutettu yksityisyyden suojaamiseksi.
Ensihoitaja Veera Kamaja työskentelee tällä hetkellä päivystyksessä.
