Kauas karkaa työpaikka

Univaikeuksia ja painajaisia. Työmotivaatiota joutuu etsimään, vaikka ennen töihin huippujengiin tultiin hyvillä mielin. Joka päivä joku itkee. Näin kuvailee kätilö Venla Ranta, 45, Lohjan sairaalan kätilöiden tunnelmia.

Hus siirtää Lohjan sairaalan synnytykset kesäksi muualle, ja koko synnytyssairaalan kohtalo on auki. Päätöksiä on tulossa toukokuussa. Venla arvelee, että Hus lakkauttaa Lohjan synnytykset säästösyistä viimeistään 2026, kun Espoon Jorvin ja Helsingin Naistenklinikan laajennukset otetaan käyttöön.

”Mutta epäilen, että kätilöt eivät riitä. Ihmisiä ei voi copypastata siirtymään toiseen paikkaan. En usko, että työntekijät siirtyvät siten kuin päättäjät ovat paperilla kaavailleet.”

Matto jalkojen alta

Vihdissä asuva Venla siirtyy kesäksi kätilöksi Hyvinkään sairaalaan, missä hän oli aikoinaan harjoittelussa. Jos Lohja lopettaa, Venla aikoo yrittäjäksi. Hänellä on jo toiminimi, ja hän hoitaa muun muassa kotisynnytyksiä. Hän ei halua töihin isoihin yksiköihin.

”Työmatkan pituus ei aina vaikuta. Moni Lohjan kätilö asuu Helsingissä tai Espoossa, mutta tahtoo käydä töissä Lohjalla. He haluavat Lohjalle arvojensa takia.”

Lohjan sairaalalla on vauvamyönteisen sairaalan sertifikaatti, ja sairaala on tunnettu pehmeän linjan synnytyssairaalana.

”Olemme töissä miettineet, lopetettaisiinko yritysmaailmassa se toimivin yksikkö. Olemme tehneet ison duunin ja nyt matto vedetään jalkojen alta. Työ ei ollutkaan minkään arvoista.”

Venla kuvaa, että some räjähti, kun tieto Lohjan kesäsulusta tuli. Päätös stressaa monia perheitä. Lohjalla on jo esimerkiksi käynyt odottajia synnytyspelkokäynneillä tulevan kesän synnytystä varten. ”Nyt he miettivät, minne mahtavat mahtua synnyttämään.” 

Venlan mukaan jotkut kätilöt joutuvat irtisanoutumaan jo kesäsulun takia, koska eivät esimerkiksi perhesyistä pysty siirtymään muihin Husin sairaaloihin.

Venla on mukana Lohjan sairaalan Kätilö kentällä -toiminnassa, jossa ­kätilö lähtee ambulanssin mukaan ­auttamaan matkasynnytyksen varalta. ”Jos Lohja lopettaa, malli lakkaa, ­vaikka matkat synnyttämään pitenevät yhä. Pelkään, että kiireen ja sairaa­loiden ruuhkien vuoksi jotakin sattuu.”

”Mutta ehkä muutos tuo jotain hyvääkin. Uskon, että Suomeenkin perustetaan sairaaloiden lähelle kätilövetoisia synnytysyksiköitä vastavoimana keskittämiselle.”

Siirtyisitkö kotihoitoon?

Siirtyäkö vai ei, jos oma työpiste lakkaa? Sitä miettii Lohjan kätilöiden lisäksi sote-alalla moni. Hyvinvointialueet aloittivat kovissa säästöpaineissa. Monen terveysaseman kohtalo on vaakalaudalla ja osa yöpäivystyksistä ollaan lakkauttamassa.

Tehy-lehti kysyi sote-ammattilaisten ajatuksia kentän myllerryksestä nettikyselyllä. Osa vastaajista oli vaihtanut työtä jo ennen kuin oma työpiste oli lakkautettu.

Hoitaja Varsinais-Suomen hyvinvointialueelta kirjoittaa:

”Koko alkuvuoden on huolettanut, oksettanut ja stressannut. Irtisanouduin ja siirryin nyt toiseen paikkaan. Työnkuva olisi muuttunut kokonaan. Rikkoivat hyvän ja toimivan tiimin. 4 kilometrin työmatkasta tuli 27 kilometriä.”

Jos oma yksikkö lopettaa, työnantajan velvollisuus on tarjota työntekijälle työtä muualta. Jos työntekijä ei ota sitä vastaan, hänen työsuhteensa saattaa päättyä. Moni kyselyyn vastannut kirjoittaa, että vuodeosasto lakkautetaan ja työnantaja tarjoaa työtä kotihoidosta, eikä se tunnu omalta.

”Terveyskeskusten vuodeosastojen lakkautus uhkaa. Hyvinvointialue toivoo hoitajien siirtyvän kotihoitoon, mutta en koe sitä omakseni. Jos siellä työskentely kiinnostaisi, ehkä olisin jo siellä töissä. Liikkuva työ huonoilla teillä ei innosta.”

Tulikin säästötalkoot

”Sote-uudistuksen taustalla oli ajatus, että hyvinvointialueet alkavat kehittää toimintaansa, kun liikkeenluovutukset on tehty, mutta tulikin massiiviset säästötalkoot”, sanoo edunval­vontapäällikkö Riikka Rapinoja ­Tehystä.

Yt-neuvotteluja on käyty, käynnissä tai tulossa lähes jokaisella hyvinvointialueella. Vaikka sote-uudistuksen piti vahvistaa lähipalveluja, esimerkiksi Keski-Suomi saattaa karsia terveys­asemiensa määrän jopa puoleen.

”Yt-mylly lisää jäsenten epävarmuutta työstään varsinkin pienemmillä paikkakunnilla, joilta on matkaa alueen keskuskaupunkiin. Ristiriita on suuri, sillä samalla meillä on ennennäkemätön pula sote-ammattilaisista. Jokin tässä yhtälössä ei ole kunnossa”, Rapinoja toteaa.

Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue lomauttaa lääkäreitä ja hoitajia, vaikka samaan aikaan heistä on pula.

”Työvoimatilanne on hyvä, joten ammattilaisilla on valinnanvapautta. Moni pohtii ratkai­sujaan ja odottaa työnantajien pää­töksiä. Joissakin aiemmissa yt-neuvotteluissa on ollut ongelmana, että luottamusmiehet eivät ole saaneet työnantajalta neuvotteluissa tarvittavia tietoja. ­Ratkaisujen etsiminen yhdessä ei ole mahdollista, jos tietoa ei ole ­tarpeeksi.”

Yt-laki edellyttää, että tarvittavat tiedot on annettava henkilöstön edustajille riittävän ajoissa, jotta niihin ehtii kunnolla perehtyä.

Talo ei käy kaupaksi

Lakkautettavat toimipisteet sijaitsevat usein pienillä paikkakunnilla. Useampi kyselyyn vastannut epäili, että asuntoa tai taloa on pikkupaikkakunnalla vaikea saada myytyä, joten muutto työn perässä ei siksikään houkuta.

Perheettömät ja nuoret voivat muuttaa työn perässä, arvelevat vastaajat. Jos paikkakuntaan sitoo talo, puoliso ja lapset, lähtö on hankalampaa.

Eräs hoitaja epäilee, että Lapissa on pakko siirtyä:

”Täällä työpaikat ovat vielä kiven alla, yksityispuoli ei vedä niin paljoa hoitajia. Jos olisi ilmainen asunto tai vaikka halpa soluasunto, voisin lapsettomana lähteä kauaksikin Lappiin. Esimerkiksi kuuden kuukauden komennus olisi ihan ok.”

Lue sopimus huolella

Juristi Mirja Kinnunen Tehystä muistuttaa, että työnantaja ei voi muuttaa työsopimuksessa sovittua tai vakiintunutta työntekopaikkaa tai työtehtävää kevein perustein. Sen voi tehdä vain irtisanomisperusteella, kun työ on vähentynyt oleellisesti ja pysyvästi eli esimerkiksi, kun yksikkö lakkaa. Silloinkin työnantajan velvollisuus on tarjota muuta työtä, jos työtä on. Tätä ennen yt-neuvottelujen pitää olla käytynä.

Tarjottu työsopimus kannattaa syynätä huolella – allekirjoittamisella ei ole kiire. Jos vähänkin epäilyttää, sopimusta kannattaa katsoa yhdessä luottamusmiehen kanssa ja varmistua, mitä sopimus tarkoittaa. Uuteen työhön siirtyminen voi merkitä esimerkiksi alempaa palkkaa, ja työntekijän on mietittävä, tätäkö haluan.

”Kannattaa muistaa, että luottamusmiehen voi ottaa ihan aina mukaan, kun työsuhteesta keskustellaan.”

Mirja Kinnunen arvioi, että ammattiliittoon ollaan eniten yhteydessä, kun työnantaja on vasta kertonut suunnitelmistaan, mutta lopullisia päätöksiä vielä odotetaan. Epätietoisuus kuormittaa eniten. Kun ratkaisu tulee, moni työntekijä on jo ehtinyt pureksia asian valmiiksi.

Pitäisi lopettaa koira

Bensa on kallista, parkkipaikat maksullisia ja auraamattomat tiet stressaavat. Omaa vapaa-aika on kullanarvoista. Näitä Tehy-lehden nettikyselyyn vastanneet pohtivat, kun miettivät lähtöä töihin uuteen työpisteeseen. Työnantaja voi tarjota uutta työtä pitkänkin matkan päästä hyvinvointialueen sisältä. Matkan mitalle ei ole laissa määrättyä enimmäispituutta.

”En oikein olisi valmis pidempään työmatkaan. Koiran joutuisin lopettamaan. Joku nuorempi ehkä siirtyy, moni miettii tradenomin opintoja tai yrittäjyyttä. Maalta ei pääse ilman omaa autoa ja investointi ei houkuta näillä palkoilla ja tällä luottamuksen asteella.”

”Hoitajat voivat siirtyä, mutta ehkä toisen alan töihin. Osa ei voi, koska on autoton tai ei ole sopivaa julkista liikennettä. Sanelupolitiikka ei ole tätä päivää.”

Miten pitkä työmatka olisi kestettävissä?

”Noin 30–40 kilometriä. Oma elämäntilanne vaikuttaa, kun on pienen lapsen äiti ja yrittäjän puoliso. Päivätyö on ainut tapa, millä arki pysyy hallinnassa.”

”Ei sovi ajatusmaailmaani, että käytän työmatkaan enemmän kuin 15–20 minuuttia. Se on kaikki pois vapaa-ajasta ja perhe-elämästä.”

Toisaalta mieluisan työn perässä saatetaan lähteä kauemmaksikin. Ensihoitaja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelta kertoi kyselyssä ajavansa omasta halustaan 24 tunnin vuoroon edestakaisin yhteensä 180 kilometriä, kollega kulkee vieläkin pidemmän matkan takaa.

Ollapa työrauha

Moni vastaaja kaipaa työrauhaa. Tunnelmia kuvataan löysässä hirressä roikkumiseksi.

”Hyvinvointialueen käynnistymisen jälkeen olemme joutuneet kokemaan ­jatkuvia muutoksia. Olen nähnyt kymmenien lojaalien ja pitkäaikaisten työntekijöiden lähtevän, ja useita on päätynyt ­pitkille sairauslomille uupumuksen ja ­mielenterveysongelmien vuoksi. Suurin osa hoitajista etsii jatkuvasti uusia työpaikkoja.”

Joillakin työmatka lyhenee, kuten sairaanhoitajalla Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. Epävarmuus rassaa silti:

”Sote-uudistukseen käytettiin useita vuosia ilman päätöksiä, ja nyt on tunne, että äkkiä, hätäisesti päätökset läpi. Ei ole tietoa, mihin lakkautettavat työpisteet siirtyvät Oma Hämeessä. Oma terveysasemani loppuu. Työmatka lyhenee, mikä on positiivinen asia, mutta epävarmuutta herättää, että päätöksiä ei ole, mihin siirrytään ja milloin.”