2 Vain välttämättömän voi kuvata
Työnantaja voi kuvata lääkekaapilla työskentelystä vain välttämättömän eikä yhtään enempää. Kameraa ei voi käyttää lääkevarkauksien selvittämiseen niin, että sillä kuvattaisiin yksittäistä työntekijää, jota epäillään varkauksista. Kameraa ei saa käyttää työntekijöiden valvontaan yleisemmin, eikä niitä voi sijoittaa esimerkiksi sosiaalitiloihin tai kahvihuoneeseen.
3 Älylääkekaappi tunnistaa kävijän
Älylääkekaappi nostaa kynnystä lääkevarkauteen, sillä jokainen käyttäjä kirjautuu kaapille henkilökohtaisella ammattikortillaan. Kaikilla käyttäjillä ei ole välttämättä oikeuksia kaapin koko sisältöön. Kaapin lokitietoihin jää jälki siitä, kuka on ottanut ja mitä.
4 Kamera ei varasta estä
Valvontakamera herättää työntekijöissä paljon tunteita. Kuvaaminen voi toimia myös työntekijöiden oikeusturvan hyväksi, sillä sen avulla pystytään poistamaan aiheettomia epäilyjä. Lääkekaappi on vain yksi työpiste, jossa lääkkeitä käsitellään, joten sen kuvaaminen ei estä välttämättä kaikkia varkauksia. Lääkkeet voivat joutua vääriin käsiin myös siinä vaiheessa, kun ne jaetaan potilaille.
5 Lääkevarkaudet puuttuvat tilastoista
Arviolta 10-15 prosenttia terveydenhuollon ammattilaisista käyttää jossain elämänsä vaiheessa väärin alkoholia tai lääkkeitä. Määrä on sama kuin väestössä keskimäärin. Lääkevarkauksista ei ole olemassa tilastotietoa. Se kuitenkin tiedetään, että viidennekseen Valviran tekemistä ammatinharjoittamisoikeuden rajoittamisista ja poistamisista liittyy lääkevarkaus tai epäily siitä.
Teksti Riitta Hankonen ja Terhi Mäkinen
Asiantuntijoina Tehyn lakimies Matias Nyman ja Newicon Oy:n avainasiakaspäällikkö Lauri Rissanen.
Julkaistu Tehy-lehdessä 11/2018