Invataksi vie hoivakodista musaklubille – ”Meille muuttavat eivät riisu minuuttaan eteiseen”, sanoo hoivakodin johtaja

Kaija Saarinen, 80, katselee pyörätuolistaan edessään avautuvaa esiintymislavaa, jolla bändi tekee viimeistä soundcheckiä ennen keikkaa. Kaija on juuri saapunut Hämeenlinnan kirjastossa järjestettävälle Avolava-klubille invataksilla hoivakodistaan yhdessä neljän muun asukkaan kanssa.

”Tykkään päästä keikoille kuuntelemaan musiikkia. Ympäristö on kiva, ja täällä näkee ihmisiä. Tämä on hyvää vaihtelua arkeen”, Kaija sanoo.

Kun klubin tämänkertaiset esiintyjät Jorma Kukkonen, Kari Kupari ja Jukka Salminen aloittavat, on kirjastoon kerääntynyt yli sata eri-ikäistä katsojaa. Keikka myös striimataan, ja Kaijan hoivakotiin jääneet asukkaat voivat seurata esitystä etänä niin halutessaan.

”Yleensä keikoista riittää puhuttavaa päiväkausiksi”, kertoo oppisopimuksella työskentelevä lähihoitajaopiskelija Anssi Sipola.

Hän on ollut alusta asti mukana edistämässä työpaikkansa hämeenlinnalaisen Hyvinvointikoti Hellän aloittamaa virkistyshanketta. Hoivakoti on yksityinen, ja se tarjoaa asukkaille ympärivuorokautista hoitoa.

Minuutta ei riisuta

Idea hoivakodin asukkaille järjestettävistä kulttuurielämyksistä lähti alun perin Anssin vaimon, samassa hoivakodissa työskentelevän lähihoitaja Jonna Sipolan ja yksikön johtajan, sosionomi Emma Heinän ideasta. He halusivat mahdollistaa ikäihmisille oikeuden osallistua ja näkyä yhteiskunnassa, vaikka nämä asuisivat hoivakodissa.

”Meille muuttavat asukkaat eivät riisu minuuttaan eteiseen. Tuemme heidän identiteettiään kaikin tavoin. Meillä ei esimerkiksi ole juurtuneita aikatauluja, vaan voimme tarvittaessa muokata niitä. Lopulta kyse on töiden organisoinnista. Kun on tahtotilaa, keinot järjestyvät”, Emma sanoo.

Keikkamatkojen suunnittelu vaatii koko työyhteisöltä ylimääräisiä ponnisteluja. Asukkaille on esimerkiksi järjestettävä asianmukainen kuljetus, mikä on taksilakiuudistuksen jälkeen osoittautunut odotettua hankalammaksi. Anssi on kuitenkin onnistunut löytämään avuksi luotettavan yhteistyökumppanin.

Keikkapäivä vaatii hoivakodilta muutenkin erityisjärjestelyjä. Lähtijät haluavat yleensä pukea hieman parempaa päälle, ja ruokailut on suunniteltava tarkkaan etukäteen.

Keikalle on lähdettävä hoitajia mukaan, sillä asukkaat tarvitsevat apua paitsi siirtymiin myös keikan aikana ja sen jälkeen. Viisi osallistujaa tarvitsee mukaansa ainakin kaksi hoitajaa.

”Jotta tämä kaikki on mahdollista, työntekijöiden pitää olla tästä innoissaan – ei rasittua. Kun on motivoituneita työntekijöitä ja jokainen tekee hieman ylimääräistä, taakka onneksi jakautuu”, Emma pohtii.

Motivoivaa kaikille

Jonna tekee parhaillaan opinnäytetyötä ikäihmisten osallistamisesta yhteiskuntaan. Hän on huomannut, että sitä tukevat käytännöt hoivakodeissa motivoivat paitsi talon asukkaita myös työntekijöitä.

”Suunnittelemme asukkaiden kanssa muitakin hoivakodin ulkopuolisia tempauksia, kuten makkaranpaistoa lähimetsässä ja kävelyitä rannalle. On tärkeää kannustaa asukkaita ajattelemaan talon ulkopuolista elämää. Moni saattaa alkuun arastella ulkomaailmaa, mutta jälkikäteen he kiittävät.”

”Myös me työntekijät hyödymme ylimääräisistä suunnitelmista, sillä on motivoivaa päästä käyttämään luovuuttaan omien vahvuuksiensa kautta”, Jonna sanoo.

Anssille juuri musiikki on tästä esimerkki, sillä hän on aiemmin suorittanut Jyväskylän avoimessa yliopistossa musiikkiterapian perusopinnot. Avolavaklubin keikkamatkojen organisoinnin lisäksi Anssi myös soittaa Hellän asukkaille pianoa ja kitaraa sekä vetää heille musiikkipiirejä.

”Niissä kuuntelemme musiikkia Tapio Rautavaarasta nykyhitteihin ja keskustelemme kappaleista. Käytän musiikkia tietoisesti apunani tunnelman luomisessa. Välillä rauhoittaakseni, välillä virkistääkseni asukkaita”, Anssi kertoo.

Omaiset mielissään

Emma huomauttaa, ettei hoivakodin asukkaiden musiikkimaku ole aina kaikkein stereotyyppisin. Kun eräs muistisairas rouva ei millään suostunut hoitajien kanssa yhteistyöhön, nämä keksivät soittaa hänelle Metallicaa. Sen jälkeen hän oli yhtä hymyä.

Myös omaiset ovat olleet innoissaan musiikkiklubeista ja läheistensä yhteiskunnallisesta osallistamisesta.

Välillä myös omaisille järjestetään erilaisia tempauksia, kuten omaisten ja asukkaiden yhteisiä kesäolympialaisia.

”Yhdessä tekeminen on ilahduttavaa. Silloin voimme aidosti kohdata toinen toisemme”, Jonna iloitsee.

Emmaa ilahduttaa, että hoitajat suunnittelevat ja toteuttavat mielellään tapahtumia arkisten töiden lisäksi.

”Me mahdollistamme asukkaillemme hyvän loppuelämän. Saamme itsekin tästä kaikesta paljon irti, kun näemme, että asukkaat nauttivat. Toivon, että se vahvistaa heissä kokemusta samanarvoisuudesta. Sellaisiahan me kaikki ihmiset lopulta olemme.”