Hyvä perehdytys vaatii aikaa ja halua

”Tänään meillä on aloittanut Liisa. Liisan perehdyttäjänä toimii Marja seuraavat neljä viikkoa. Toivottakaa kaikki Liisa tervetulleeksi.”

Näin alkaa hyvä perehdytys. Jo tätä ennen esimies ja lähiperehdyttäjä ovat jutelleet Liisan kanssa siitä, mistä hän tulee, millainen hänen taustansa on ja mitä hän osaa. Marja on arvioinut, mitä Liisa oppii todennäköisesti nopeasti ja mihin heidän kannattaa käyttää yhdessä enemmän aikaa.

Kun Liisan perehdytysjakso on lopussa, kaikki tietävät, mitkä asiat Liisa osaa ja missä hän tarvitsee tukea muilta. Kaikki tuntevat Liisaa jo vähän ja hän tuntee olevansa hyvä hoitaja ja osa porukkaa. Kun Liisalla on tiukka paikka töissä, hän uskaltaa pyytää Terolta ja Annalta apua. He auttavat, koska niin hyvässä työyhteisössä toimitaan.

Kuulostaako utopialta? Ei pitäisi, jos perehdytystä pidetään arvossa. Perehdytykselle pitää antaa arvoa, sillä se sitouttaa uuden työntekijän työyhteisöön. Lisäksi se on markkinointikeino.

– Meille on tulossa sairaanhoitajapula. Siksi täytyy miettiä, miten houkuttelemme uudet hoitajat töihin, määrittelee hoitotyön kliininen asiantuntija Kirsi Lindfors Husin lasten ja nuorten yksiköstä.

Työpaikan vaihto voi tulla äkkiä mieleen, jos esimies ja työyhteisö eivät ole kiinnostuneita ja perehdytyskin jää ohueksi.

Hän valmistelee työn ohessa väitöskirjaa siitä, miten nuorten sairaanhoitajien ammatillinen pätevyys kehittyy ensimmäisen työvuoden aikana valmistumisen jälkeen.

Jos uudelle hoitajalle tulee heti alussa olo, etteivät esimies ja työyhteisö ole kiinnostuneita hänestä ja perehdytyskin jää ohueksi, työpaikan vaihto voi tulla mieleen äkkiä.

– Uusi kollega kannattaa ottaa vastaan kuin olisit odottanut häntä aina, Lindfors sanoo.

Kuinka pitkään perehdytyksen pitää kestää? Kaikille sopivaa patenttivastausta ei ole, mutta yhden kansainvälisen tutkimuksen mukaan hyvä perehdytys kestää neljä viikkoa. Suomalaisen terveydenhuollon arjessa neljän viikon perehdytys on aika harvinainen.

– Teho-osastot ja leikkausyksiköt antavat pitkän perehdytyksen, mutta vuodeosastoilla perehdytys voi kestää kahdesta kolmeen päivää. Siitä olen huolissani, Lindfors sanoo.

Perehdytyksen pituutta tärkeämpää on kuitenkin suhde perehdyttäjään.

– Kaksi viikkoa voi riittää, jos on hyvä yhteisymmärrys. Olennaisiin asioihin keskittyminen ja kaikkien lämmin vastaanotto auttavat.

Kovin lyhyt perehdytys hajottaa Lindforsin mielestä kokonaisuutta.

– Uusi hoitaja tulee silloin liian nopeasti työyhteisöön.

Lyhyen perehdytyksen saaneelle uudelle työntekijälle voi tulla nopeasti vaikeita tilanteita, joissa hän tarvitsee apua. Jos muut eivät vielä juuri tunne uutta kollegaa ja koko perehtyminen on jäänyt epämääräiseksi, heitä ei ehkä huvita auttaa auliisti.

Röntgenhoitaja Ulla Nikupaavo tuntee perehdytyksen arjen ja tietää, että kiireisessä arjessa suunniteltu perehdytys voi keskeytyä. Hän on toiminut lähiperehdyttäjänä 15 vuotta. Nikupaavo perehdyttää kollegoita tietokonetomo­grafiatutkimuksiin työpaikallaan Meilahden sairaalassa Helsingissä.

Tietokonetomografiatutkimusten määrä on lisääntynyt Suomessa 35 prosenttia viimeisen viiden vuoden aikana. TT-teknologia on kehittynyt huimasti ja kuvantamisohjatut hoitotoimenpiteet ovat lisääntyneet. Perehdytyksestä voi olla pakko joustaa, jos työpaine on kova.

– Röntgenhoitajan työssä on tärkeää laadukas ja turvallinen potilastyö, säteilyn käytön optimointi ja diagnostisten kuvien tuottaminen, Nikupaavo listaa.

Kirsi Lindforsin mielestä työyhteisöjen pitäisi miettiä etukäteen, mitä uuden hoitajan pitää oppia mahdollisimman nopeasti ja minkä hän voi oppia myöhemmin. Niin perehdytysaika kuluu todennäköisesti oikeisiin asioihin ja uusi työntekijä saa työkalut, joilla tehdä yksikön hoitotyötä.

Esimiehen pitäisi käydä uuden työntekijän kanssa perehdytyskeskustelu työsuhteen alussa ja uudestaan kolmen kuukauden kuluttua. Lähiperehdyttäjän on hyvä olla mukana keskusteluissa.

Lindforsin mielestä uuden työntekijän olisi hyvä olla myös mentoroitavana ensimmäisen työvuoden. Mentori saisi olla mieluiten joku muu kuin lähiperehdyttäjä. Uusi työntekijä voi etsiä hänet itse.

Nikupaavon mielestä osaamisen ylläpidosta pitää huolehtia jatkuvasti.

– Röntgenhoitaja voi oppia käyttämään tiettyä laitetta esimerkiksi viikossa tai kahdessa. Kertausjaksot ovat tarpeen.

Jokainen terveydenhuollon ammattilainen on velvollinen perehdyttämään kollegoita.

Röntgenhoitaja Ulla Nikupaavo

Lähiperehdyttäjän työ on Nikupaavon mielestä tärkeää, jotta perehdytettävä saa itsevarmuutta ja kokee hallitsevansa tehtävänsä. Jos perehdytys on huonoa, potilasturvallisuus voi vaarantua, hoidon laatu ja työhyvinvointi kärsiä ja organisaation vetovoima heikentyä.

– Uusia ja nuoria hoitajia tarvitaan alalle. Jokaisella on annettavaa. Jokainen terveydenhuollon ammattilainen on velvollinen perehdyttämään kollegoita. Se on osa ammatillisuutta, hän sanoo.

Teksti Emmi Oksanen

Lue myös:

Näin olet hyvä perehdyttäjä – viisi vinkkiä

Keikkalaisen kolme tärkeintä sääntöä