Hoitotyön johtajien asenteet vaikuttavat pakkotoimien käyttöön, sanoo väitöstutkija

Emilia Laukkanen kiinnostui tutkimusaiheestaan, kun hän toimi itse esihenkilönä.

Kuvateksti
Väitöstutkimuksen mukaan pakkotoimia käytetään vähemmän niillä psykiatrisilla osastoilla, joilla hoitotyön johtajat suhtautuvat pakkotoimien käyttöön kielteisimmin. Kuva: iStock

Emilia Laukkanen, tutkit väitöstyössäsi psykiatristen hoitotyön johtajien eli ylihoitajien, osastonhoitajien ja apulaisosastonhoitajien asenteita pakkotoimia kohtaan. Miten heidän asenteensa vaikuttavat pakkotoimien käyttöön?

Pakkotoimia käytetään vähemmän niillä psykiatrisilla osastoilla, joilla hoitotyön johtajat suhtautuvat pakkotoimien käyttöön kielteisimmin. Hoitotyön johtajien asenteilla oli yhteys eristämisen, sitomisen ja kiinnipidon käyttöön. Positiivisempi asenne esimerkiksi potilaan tehostettua seurantaa eli vähemmän rajoittavaa menetelmää kohtaan oli yhteydessä vähäisempään pakkotoimien käyttöön.

Paljonko pakkotoimia käytetään?

Rekisteriaineisto käytetyistä pakkotoimista kerättiin suoraan kaikilta Suomen 140 psykiatriselta osastolta. Eniten tutkimusvuoden 2017 aikana käytettiin eristämistä, 4 006 kertaa.

Pakkotoimien vähentäminen on ollut sekä kansallinen että kansainvälinen tavoite jo useiden vuosien ajan. Tavoitteena oli vähentää pakkotoimien käyttöä 40 prosenttia vuodesta 2009 vuoteen 2015, mutta siihen ei aivan päästy. Nyt Suomessa toimii verkosto, joka pyrkii vähentämään pakon käyttöä hoidossa.

Vakaviin mielenterveyshäiriöihin liittyy joskus väkivaltaista käyttäytymistä, joten kokonaan pakkotoimien käyttöä ei välttämättä ole mahdollista lopettaa.

Miksi kiinnostuit tästä aiheesta?

Olen työskennellyt suurimman osan työuraani erilaisilla psykiatrisilla osastoilla, niin sairaanhoitajana kuin esihenkilönä. Vuosien aikana olen nähnyt, kuinka hoitokulttuuri on muuttunut potilaslähtöisemmäksi, mutta pakkotoimia käytetään kuitenkin edelleen. Hoitotyön johtajien asenteet alkoivat kiinnostaa, kun toimin itse esihenkilönä.

Emilia Laukkanen on terveystieteiden tohtori, sairaanhoitaja ja projektikoordinaattori Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeassa. Hänen väitöstutkimuksensa voit lukea täältä.

Teksti Ulla Ojala

Lue lisää:

Surua, pelkoa, häpeää – tutkija selvitti, mitä lapsipotilaat ajattelevat kiinnipidosta