Psykiatrinen sairaanhoitaja Piia Karppinen (vas.), hammashoitaja Marjo Lehtola ja työterveyshoitaja Kirsti Pennanen pitävät etävastaanottoja. Piia ja Marjo ovat töissä kotona, Kirsti työpaikallaan.
Kuva: Jari Lifländer
7.8.2024 klo 8:32
Miten lapsen hammastarkastuksen voi tehdä etänä? Sitä ihmettelee moni asiasta tietämätön, mutta ei haminalainen hammashoitaja Marjo Lehtola. Hän on tehnyt taaperoiden tarkastuksia etänä Kymenlaakson hyvinvointialueella jo kolme vuotta.
Yksivuotistarkastuksessa lapsen suuhun ei tarvitse nähdä, sillä hampaita ei ole montaa. Tapaamisessa on kyse keskustelusta vanhemman kanssa. Se voi sujua etänä paremmin kuin kasvotusten.
”Jutustelu on vapautuneempaa, kun lapsi pääsee leikkimään omilla leluillaan omassa kodissaan ja vanhempi voi jutella minun kanssani kahvikupposen ääressä. Hoitolassa lapsi ei jaksa istua sylissä ja vanhemmilla menee tosi paljon aikaa siihen, että he vahtivat yksivuotiasta vieraassa ympäristössä”, Marjo kertoo.
Yksivuotiaiden hammastarkastukset ovat esimerkki lukemattomista palveluista, joita sosiaali- ja terveysalalla tehdään nykyään etänä.
Ennen kaikkea etänä toteutetaan neuvontaa, ajanvarausta ja seurantaa, mutta etätyö on laajentunut myös moneen muuhun.
Tehy-lehden tekemän kyselyn perusteella etänä tehdään myös muun muassa psykoterapeutin, työterveyshoitajan, psykiatrisen sairaanhoitajan ja fysioterapeutin vastaanottotyötä.
Hammashoitaja Marjo Lehtolan kotona oleva työhuone toimii myös kuntoilu- ja vierashuoneena. Videopuheluissa Marjo käyttää taustakuvaa, joten potilas ei näe huonetta. Rengasvaloa Marjo käyttää hämärimpinä päivinä kasvojen valaisuun.
Parhaimmassa tapauksessa etätyössä ja -vastaanotoissa voittavat sekä asiakas että ammattilainen. Työntekijöihin vetoaa mahdollisuus tehdä työtä joustavasti omassa rauhassa sekä säästyä keskeytyksiltä ja työmatkoilta.
”Tällä tavoin voin yhdistää paremmin työ- ja perhe-elämää. Pystyn suunnittelemaan kalenterini joustavammin ja etätyöpäivinä on helpompi lähteä hakemaan lapsia”, sanoo helsinkiläinen psykiatrinen sairaanhoitaja Piia Karppinen. Hän on töissä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:ssä.
Psykiatrisella sairaanhoitajalla Piia Karppisella on kotonaan säädettävä työpöytä. Se oli alun perin käytössä Piian miehellä, joka teki korona-aikana etätöitä. Piia ei käytä videopuheluissa taustakuvaa, minkä vuoksi hän haluaa pitää taustan mahdollisimman rauhallisena.
Sosiaali- ja terveydenhuollossa tehdään yhä enemmän sekä etätyötä että etävastaanottoja. Etätyö tarkoittaa työtä, jota tehdään varsinaisen työpaikan ulkopuolella, yleensä kotona. Etävastaanottoa voi pitää puolestaan joko kotona tai työpaikalla.
Piia pitää opiskelijoille etävastaanottoa kotoa käsin kahtena päivänä viikossa. Muina päivinä hän työskentelee YTHS:n Töölön toimipisteessä, mutta vastaanottokäynnit toteutetaan yleensä silloinkin etänä. Se on nuorten asiakkaiden toive. Myös he tarvitsevat joustoa arkeensa.
”Kesken luennon, ryhmätyön tai työpäivän on vaikea lähteä vastaanotolle Töölöön. Muualta Helsinkiin muuttaneet opiskelijat lähtevät välillä pitkiksi ajoiksi kotiseudulleen. Etävastaanoton ansiosta heidän ei tarvitse keskeyttää hoitoaan matkansa ajaksi”, Piia kertoo.
Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy
Liian tiiviitä työpäiviä
Etätyön joustavuus ei ole pelkästään hyvä asia. Etätyöpäivä voi viedä työntekijän mennessään, jolloin päivää ei muista tauottaa tai lopettaa normaaliin aikaan.
Tamperelainen työterveyshoitaja Kirsti Pennanen kertoo keskittyvänsä kotona niin hyvin, että hän pääsee usein ”flow”-tilaan.
”Silloin voi unohtaa pitää taukoja.”
Hammashoitaja Marjo Lehtola tekee etänä yksivuotiaiden tarkastusten lisäksi muun muassa vastaanottoja nuorille, jotka opettelevat säännöllistä hammashoitoa. Myös hänen mukaansa mielikuva etätyöpäivien leppoisuudesta on väärä.
”Moni ajattelee, että sitä on kotona ja tekee vähän töitä, mutta työpäivät ovat ihan samanlaisia tai jopa tiiviimpiä kuin hoitolassa.”
Lähityössä keskeytykset saattavat häiritä, mutta ne myös tauottavat työtä. Oveen koputtava tai käytävällä vastaantuleva kollega tarjoaa myös sosiaalisen kohtaamisen.
Ergonomian pitäisi olla kunnossa myös etätyössä, mutta hyvä työtuoli ja sähköpöytä on hankittava usein itse.
YTHS:ssä työskentelevä Piia Karppinen ei haluaisi tehdä etätyötä koko aikaa, sillä se kävisi liian yksinäiseksi.
”Pelkkien yksilövastaanottojen pitäminen on muutenkin yksinäistä työtä. Vaikka en näkisi Töölön toimipisteessä kasvotusten opiskelijoita, näen työkavereitani.”
”Kaipaan sähköpöytää”
Etätyöt yleistyivät korona-aikana. Työterveyshoitaja Kirsti Pennanen toimi siihen aikaan luottamusmiehenä työpaikallaan, joka on julkisessa omistuksessa oleva työterveysasema. Häntä pohdituttivat silloin etätyöntekijöiden ergonomia, työturvallisuus ja tietosuoja – ja pohdituttavat edelleen.
Ergonomian pitäisi olla kunnossa myös etätyössä, mutta hyvä työtuoli ja sähköpöytä on hankittava usein itse.
”Pitkään istuminen on kotona hankalaa, vaikka ostinkin uuden työtuolin. Kaipaan sähköpöytää. Työterveyshuollon palvelusopimukseen ei kuulu kotityöpisteen ergonomian tarkistus, koska työn luonne ei vaadi jatkuvaa etätyötä kotona. Kaikilla ei ole varaa hankkia sähköpöytää ja hyvää tuolia itse.”
Työterveyshoitaja Kirsti Pennanen pitää videovastaanottoa työpaikallaan. Seinällä olevan maisemataulun Kirsti sai valita itse.
Kirsti Pennasta mietityttää myös se, että työnantajan lakisääteinen työtapaturmavakuutus ei korvaa etätyössä sattuneita tapaturmia samalla tavalla kuin työpaikalla tapahtuneita. Kotona tehtävässä työssä lakisääteinen vakuutus kattaa työnteon yhteydessä sattuneet tapaturmat, mutta ei tauoilla tapahtuneita vahinkoja.
Tietosuoja ja salassapitovelvollisuus eivät aiheuta Kirstille itselleen ongelmia, sillä hänellä on kotona huone työntekoa varten. Kaikilla ei ole samaa mahdollisuutta.
Yllättävä tilapula
Psykiatrinen sairaanhoitaja Piia Karppinen asuu miehensä ja kolmen lapsensa kanssa. Hänen mielestään etätyöpäivistä kotona ei tulisi mitään, jos ekaluokkalaiset kaksospojat olisivat työaikaan kotona tai mies olisi vielä kotona pienten lasten kanssa.
”Yksityisyys ja rauha on ehdoton prioriteetti etävastaanotolla. Kun minulla on potilas etäyhteyden päässä, mikään ei saa häiritä sitä. Tässä työssä on niin vankka salassapitovelvollisuus, ettei saa tulla mitään epäilystä, että sitä rikottaisiin.”
Etänä työskentelyn toteuttaminen sosiaali- ja terveysalalla riippuukin ehkä vähän yllättäen sopivista tiloista. Tehy-lehden tekemän kyselyn mukaan hankaluudet eivät liity ainoastaan työntekijöiden koteihin vaan myös siihen, löytyykö työpaikoilta rauhallisia tiloja siellä etävastaanottoja pitäville työntekijöille.
Opiskelijat ovat soittaneet kaiken maailman liinavaatevarastoista.
Yksityistä tilaa tarvitsevat myös etävastaanotoille soittavat asiakkaat.
”Opiskelijat ovat soittaneet kaiken maailman liinavaatevarastoista”, kertoo YTHS:ssä työskentelevä Piia Karppinen.
Etenkin nuoremmille opiskelijoille Piia on joutunut joskus huomauttamaan, että olisi hyvä, että he voisivat puhua yksityisistä asioistaan ilman, että esimerkiksi kumppani tai soluasunnon muut asukkaat ovat kuulolla.
Kirsti Pennanen muistuttaa, että myös sote-ammattilaiset tarvitsevat rauhallisen tilan hoitaessaan omia terveysasioitaan. Kirstin työnantaja toimii myös hoiva-alan työterveytenä.
”Työterveyspalveluita tarvitsevat hoitajat kokevat usein, ettei videovastaanottoa ole mahdollista toteuttaa, kun työpaikalla ei ole tietosuojattua tilaa, joka mahdollistaa videovastaanoton.”
Pelkopotilaille helpotus
Sote-alalla etätyöhön siirtymistä on hidastanut ajatus siitä, että hoivatyötä on tehtävä aina kasvotusten ja koskettaen. Esimerkiksi Kirsti Pennaselle hoitoalan työ onkin edelleen ennen kaikkea ihmisen lähellä olemista.
”Vaikka etänä voi tehdä myös terveystarkastuksen, niin koen, ettei se ole sama asia. Tykkään tavata kasvokkain, jotta näen ihmisen ilmeet ja eleet ja voin paremmin tulkita toista ja ilmaista itseäni.”
Myös muut haastateltavat näkevät etävastaanotoissa riskejä. He muistuttavat etävastaanottojen toimivan vain silloin, kun ne sopivat varmasti sekä ammattilaiselle että asiakkaalle.
Psykiatrisen sairaanhoitajan etävastaanotto sopii Piia Karppisen mukaan monille opiskelijoille, sillä he ovat yleisesti ottaen hyväkuntoisia ja terveitä. Jos mielenterveyden oireilu on vakavaa, hän toivoo ihmisen tulevan paikan päälle. Kaikki haastateltavat korostavat, että etävastaanotto on potilaalle lisäpalvelu. Vastaanotolle saa aina tulla.
Etävastaanotto voi olla joskus ainoa keino saada ihminen hoidon piiriin.
Myös työkokemus vaikuttaa Piian mielestä suuresti etävastaanoton onnistumiseen.
”Jos olisin vasta-alkaja, tuntuisi paremmalta nähdä opiskelija kasvotusten. Mutta nyt, kun olen tehnyt urallani paljon vastaanottotyötä ja nähnyt paljon ihmisiä, pystyn muodostamaan heidän kunnostaan käsityksen myös videolla.”
Hammashoidossa työskentelevä Marjo Lehtola on huomannut, että etävastaanotto voi olla joskus ainoa keino saada ihminen ylipäätään hoidon piiriin. Etävastaanotto on helpotus etenkin pelkopotilaille.
”Monia hikoiluttaa jo ajan varaaminen. Heidän etävastaanotoillaan tähtäämme siihen, että he uskaltaisivat varata myöhemmin tarkistusajan paikan päälle.”
Viivi Kaasinen uskoo etätyömahdollisuuksien helpottavan hoitajien rekrytointia.
Digipäällikkö Viivi Kaasinen: Mahdollisuus etätyöhön voi helpottaa hoitajapulaa
Etätyössä on paljon potentiaalia hoitoalalla, sanoo sairaanhoitaja Viivi Kaasinen. Hän työskentelee Etelä-Savon hyvinvointialueen Eloisan digitaalisten terveyspalveluiden tulosaluepäällikkönä.
Viivin mukaan etänä tehdään nyt pitkälti sitä, mikä taipuu ilmiselvästi etätyöksi. Oikealla suunnittelulla mahdollisuuksia olisi muuallakin, esimerkiksi pitkäaikaissairaiden vastaanottokäynneissä. Viimeksi Eloisassa siirrettiin etätyöksi päivystysapu eli puhelinpalvelu, joka antaa ohjausta ja neuvontaa kiireellisissä terveysongelmissa.
”Siitä ajateltiin pitkään, että sen on pakko olla sairaalan tiloissa. Nykyisin etäyhteydet ovat aiempaa varmatoimisempia, joten sitäkin voi tehdä nyt turvallisesti etänä.”
Viivin mukaan etätyön lisäämisessä ei ole kyse vain säästöistä vaan sekä potilaiden että työntekijöiden edusta. Molemmissa ryhmissä toivotaan etäasiointia. Samalla se on mahdollisuus organisaatioille, jotka joutuvat kilpailemaan hoitajista. Viivi uskoo etätyömahdollisuuksien auttavan rekrytoinnissa ja ammattilaisten sitoutumisessa työhönsä.
”Veto- ja pitovoiman lisääntyminen näkyy varmasti myös säästönä.”
Viivi korostaa, ettei etätyöhön siirtyminen itsessään ei paranna mitään. Etätyö ei ole sujuvaa ilman toimivaa tekniikkaa, työjärjestelyjä ja organisaatiota.
Eloisassa mahdollisimman suuri osa digipalveluista pyritään kokoamaan yhdelle alustalle. Tämä helpottaa asiakkaan asiointia ja vähentää ammattilaisen sukkulointia eri järjestelmissä.
Sujuva etätyö edellyttää myös sitä, että työnantaja rakentaa hyvät verkkoyhteydet ja työntekijällä on kotonaan toimivat työvälineet.
”Emme oleta, että esimerkiksi chat-työssä voi hoitaa pieneltä läppärin näytöltä montaa keskustelua samaan aikaan”, Viivi sanoo.
Etätyöhön tai -vastaanotolle ei pakoteta ketään, Viivi Kaasinen muistuttaa. Lähityö tulee säilymään aina, sillä hampaita ei porata eikä vuodepotilaita hoideta tulevaisuudessakaan etänä. Aina on myös asiakkaita, jotka haluavat asioida kasvotusten.
Silti Viivistä on tärkeää pohtia myös sitä, miten esimerkiksi vuodeosastolla työskentelevä ammattilainen voisi tehdä halutessaan välillä etätyötä.
”Toivon, ettemme piiloutuisi sen taakse, ettei jotain voi tehdä etänä. Toivon, että yhä useampi ammattilainen pääsee etätyöhön silloin, kun se parantaisi esimerkiksi työhyvinvointia. Henkilö voisi esimerkiksi työskennellä kolme päivää viikossa vuodeosastolla ja kaksi päivää sellaisessa yksikössä, jossa etätyö on mahdollista.”
Viivi toivoo työpaikan johdon ymmärtävän, että ammattilaiset ovat usein työnsä parhaita kehittäjiä. He pystyvät ideoimaan, kuinka työtä pystyy tekemään etänä.
”Olennaista on miettiä myös sitä, miten ammattilaisten osaamista kehitetään ja ylläpidetään, jos valtaosa työajasta työskennellään etänä eri puolilta Suomea.”
