Pöytyällä saa nopeasti hoitoa tuki- ja liikuntaelinkipuihin, sillä potilas voi mennä suoraan fysioterapeutin vastaanotolle.
”Nainen, 66 vuotta, kaatunut hiihtolenkillä eilen. Ranne kipeä ja turvonnut, kylmää käyttänyt. Perussairautena verenpainetauti, johon lääkitys.”
”Laitoshuoltaja, 38 vuotta, oikeassa polvessa kipuja parisen viikkoa. Ottanut kipulääkettä, mutta vaiva ei ole mennyt ohi.”
”Sairaanhoitaja, 48 vuotta, vasemmassa jalkapohjassa kipua. Aamuisin ei pysty astumaan jalalle. Kipu helpottaa päivän aikana, mutta töissä on vaikea olla.”
Nämä esimerkit auttoivat Pöytyän terveyskeskuksessa hoidon tarvetta arvioivia sairaanhoitajia, kun he opettelivat valitsemaan, ohjaavatko soittajan lääkärille vai fysioterapeutille.
Fysioterapeuttien suoravastaanotto käynnistyi Pöytyällä viisi vuotta sitten. Aluksi oli kolmen kuukauden pilotti, jossa alaselkäkipuiset ohjattiin fysioterapeutin vastaanotolle ilman lääkärissä käyntiä. Hyvien kokemusten ja asiakaspalautteiden jälkeen käytäntö laajeni ensin olkapäävaivoihin, sitten niska-, yläraaja- ja rintarankavaivoihin ja lopulta alaraajaongelmiin.
– Fysioterapeutit hoitavat nyt alle kuusi viikkoa kestäneet selkäkivut ja alle 12 viikkoa kestäneet muut tuki- ja liikuntaelinkivut, sanoo vastaava fysioterapeutti Marja Alila.
Suoravastaanotosta hyötyy ennen kaikkea potilas. Fysioterapeutille pääsee yleensä parissa päivässä; lääkäriajan saaminen voi mennä monen viikon päähän. Fysioterapeutilla on myös lääkäriä enemmän aikaa tutkia ja kuunnella potilasta, sillä vastaanottoaikaa on kokonainen tunti. Nopea hoitoon pääsy ehkäisee myös ongelmien pahenemista.
Terveyskeskuksessa työskentelee neljä suoravastaanottoa pitävää fysioterapeuttia. He kaikki ovat käyneet suoravastaanottoon pätevöittävän lisäkoulutuksen.
– Suoravastaanotto lisää työmotivaatiota, kun saa oppia uutta ja käyttää kaikkia taitojaan, sanoo fysioterapeutti Tuula Tammelin.
Potilaiden suurin huoli on koskenut sairauslomaa ja kipulääkitystä. Huoleen on vastattu siten, että fysioterapeutti voi määrätä sairauslomaa 1–5 päivää ja hän ohjeistaa oikean kipulääkkeen valinnassa. Lääkäri kirjoittaa tarvittaessa reseptin.
Työnantajat ovat hyväksyneet fysioterapeuttien kirjoittamat sairauslomat. Fysioterapeutti Henna Vuoristo muistaa saaneensa yhden puhelun aiheesta. Sekin tuli työterveyshoitajalta, joka soitti saadakseen lisätietoa.
Sairaanhoitajilla on tarkat ohjeet siitä, millaiset potilaat ohjataan lääkärille ja millaiset fysioterapeutille. Sairaanhoitaja tekee ratkaisun tiettyjen kysymysten avulla. Soittajalta kysytään kivun alkamisesta, kestosta, paikasta, voimakkuudesta sekä mahdollisista muista oireista.
Yhteistyö lääkäreiden kanssa on sujunut hyvin.
– Lääkärit luottavat siihen, että sairaanhoitaja osaa ohjata potilaan oikein. Ja siihen, että fysioterapeutti ohjaa tämän tarvittaessa lääkärille, Marja Alila sanoo.
Lääkärille ohjautuvat aina lapset, monisairaat vanhukset, syöpäpotilaat sekä tapaturman kokeneet.
– Alun epävarmuuden jälkeen hoitoon ohjaaminen on sujunut hyvin, sanoo sairaanhoitaja Kirsi Järvensivu.
Hän kiittää havainnollisia esimerkkejä ja runsasta keskustelua, jotka ovat täsmentäneet linjauksia ja helpottaneet päätöksentekoa.
Ensimmäiselle vastaanottokäynnille tuleva potilas on yleensä niin kivulias, että varsinaisia kuntouttavia liikkeitä ei pystytä harjoittelemaan. Potilas täyttää esitietolomakkeen, fysioterapeutti haastattelee ja tutkii hänet, määrittää ongelman ja antaa akuutin kivun hoito-ohjeet. Myös muita kivunhoitomenetelmiä kuten kinesioteippausta voi käyttää. Tarvittaessa varataan uusi aika tai puhelinkontrolli.
Kun akuuttikipu on hellittänyt, alkaa harjoittelu, jonka on tarkoitus ehkäistä kiputiloja ja ylläpitää työkykyä.
Kiinteistönhoitaja Janne Korkka, 40, on käynyt fysioterapiassa äkillisen selkäkivun ja pitkään jatkuneen olkapääkivun vuoksi. Selkäkipu alkoi, kun Korkka jysäytti ruohoa leikatessaan kuoppaan ja selkä tärähti. Selkä oli niin kipeä, että hän pystyi hädin tuskin liikkumaan.
Olkapääkipu alkoi pikkuhiljaa. Lopulta se äityi niin pahaksi, että käsivarsi ei noussut olkapäätä ylemmäs.
Henna Vuoristo ohjasi Korkan kuntosaliharjoitteluun, ja olkapääkipu hellitti kolmessa kuukaudessa. Sittemmin hän on käynyt kuntosalilla säännöllisesti. Kivut ovat pysyneet poissa. Vartalon kannattelu ja lihaskunto ovat parantuneet.
Korkka on jakanut oppimaansa myös työkavereille ja innostanut heitäkin pitämään huolta lihaskunnostaan.
Kun työ on fyysisesti raskasta, ihminen ajattelee, että se riittää liikunnaksi ja illan voi viettää sohvan pohjalla.
– Väärin ajateltu. Keho tarvitsee parantavaa liikettä. Liikunta edistää verenkiertoa, kiihdyttää aineenvaihduntaa ja huoltaa kehoa, sanoo Vuoristo.
Kiinteistönhoitaja Korkan kokemus tukee fysioterapeutti Vuoriston sanomaa. Korkka ei tule enää työstä kipeäksi, koska aktiivinen ja säännöllinen lihastreeni tukee työkykyä.
– Kun ennen lapioin vaikka soraa, kroppa oli seuraavana päivänä arka ja työtä oli vaikea tehdä. Nyt ei enää käy niin.
Fysioterapeutit saavat suoravastaanotosta 270 euron erillislisän kuukaudessa. He neuvottelivat sen itse työnantajan kanssa ennen kuin ryhtyivät pitämään suoravastaanottoa. Monilla paikkakunnilla suoravastaanotto hiertää siksi, ettei työnantaja ole halukas maksamaan vastuusta yhtään ylimääräistä.
Vaikka Pöytyän fysioterapeutit ovat tyytyväisiä neuvottelujen kulkuun sinänsä, summa on heistä liian pieni kasvaneeseen vastuuseen nähden. Olisi oikeudenmukaista kanavoida säästynyttä rahaa työntekijöille, jotka saavat säästöt aikaan.
– Kyse on suorasta tehtävänsiirrosta lääkäreiltä, fysioterapeutti Oona Mäntysaari muistuttaa.
Fysioterapeuttien palkankorotusvaatimuksella oli selkeiden perusteiden lisäksi johtavan hoitajan tuki. Lisäksi vaadittiin sinnikkyyttä ja laskelmia syntyvistä säästöistä. Toiminnan kustannuksia voi määritellä esimerkiksi laskemalla lääkärikäynnin sekä röntgen- ja magneettitutkimuksen hinnat sekä potilaan erikoissairaanhoitoon lähettämisen kustannukset. Johtava hoitaja Eija-Liisa Vikström tuki työntekijöiden ehdotuksia.
– Johdon tuki on olennaisen tärkeä, kun puhutaan palkasta, Tuula Tammelin toteaa.
