Esimiesten väheneminen näkyy työpaikoilla: ”Määrää ei voi vähentää yhtään”

Osastonhoitajien ja muiden lähiesimiesten määrää on vähennetty vuosituhannen alun jälkeen. Kehityskulku näkyy myös Tehyn teettämässä tuoreessa kyselyssä. Kyselyyn vastanneista esimiehistä 45 prosenttia tunnistaa ilmiön ja sanoo, että johtajien ja esimiesten määrä on organisaatiossa vähentynyt viimeisten vuosien aikana. 

– Lähiesimiesten määrää ei voi vähentää yhtään. Esimiehen tehtävänä on olla lähellä ja kuulla. Kaukaa on lähes mahdotonta ymmärtää hoitajien todellisuutta ja johtaa toimintaa, toteaa toimialajohtaja Kirsi Sillanpää Tehystä.

Suurin osa vastaajista toimii lähiesimiehenä, esimerkiksi osastonhoitajana tai apulaisosastonhoitajana. Kolme neljäsosaa työskentelee julkisella sektorilla. Suurin osa on työskennellyt sote-alalla yli 15 vuotta.

Esimiehistä 73 prosenttia on ajatellut joskus alan vaihtoa – kolmannes ajattelee sitä vähintään kuukausittain. Aktiivisimmin alan vaihtoa harkitsevat lähiesimiehet. Tyypillisimmät syyt pohdinnoille olivat työn psyykkinen kuormitus ja kehno palkka.

– Tämä viesti on otettava vakavasti. Eläköitymisvauhti tulee olemaan kova: kuntapuolen osastonhoitajista neljännes on jäämässä eläkkeelle vuoteen 2024 mennessä. Työolot tulee luoda sellaisiksi, että esimiestyö innostaa ja kiinnostaa. Korjattavaa on niin palkoissa kuin mahdollisuudessa onnistua työssä. Esimiehet tarvitsevat tukea omalta esimieheltään varsinkin muutoksissa, Sillanpää sanoo.

Myös kliiniseen työhön paluuta harkittiin. 65 prosenttia on joskus harkinnut jättävänsä esimiesasemansa ja palaavansa kliiniseen työhön. Paluuta harkittiin, koska se vähentäisi vastuuta ja kuormitusta eikä palkka juuri laskisi. Paluuta miettivät eniten ensihoidossa ja päivystyksessä työskentelevät.

Mitä korkeammalla johtoportaassa vastaaja oli, sitä myönteisemmäksi hän kuvasi tunnetilansa töihin mennessä. Valtaosa aloitti päivän työt hyvillä mielin: Lähes kaksi kolmasosaa vastasi tunnetilan olevan melko myönteinen tai erittäin myönteinen. Joka neljäs kertoi tunnetilansa olevan neutraali. 12 prosenttia vastaajista sanoi tunnetilan olevan melko tai erittäin kielteinen.

Tuen puutetta työssään kokevat erityisesti lähiesimiehet. Tukea työhön saadaan pääosin omalta esimieheltä sekä kollegoilta. Vastaajista 63 prosenttia kokee saavansa tukea työhönsä, 31 prosenttia ei saa.

Tehyn tilaamaan Aula Researchin tekemään kyselyyn vastasi 1 588 hoitotyön johtajaa ja esimiestä. Kysely toteutettiin 9.1.–26.2.

Lue lisää:

Tehy: Esimiesten määrän lasku uhka työntekijöiden hyvinvoinnille ja hoitoketjujen toiminnalle