Joka kolmas työikäinen hoitaa läheistään, yleensä iäkästä vanhempaansa.
Hämeenlinnassa asuva sairaanhoitaja Katariina Salminen, 61, nousee aamujunaan kello 6.30. Takaisin kotona hän on iltakuuden maissa. Siinä välissä hän tekee työpäivän Husin infektiopoliklinikalla Helsingissä.
Iltaisin ja viikonloppuisin Katariina huolehtii äidistään Sisko Nurmesviidasta, 87, joka sairastaa Alzheimerin tautia.
”Jos olen illalla todella väsynyt, mieheni käy äitini luona. Olen ollut kuusi vuotta omaishoitaja, ja mieheni on sijaiseni.”
Katariina kuuluu siihen kolmasosaan työikäisistä, jotka huolehtivat ansiotyönsä ohessa läheisestään. Työn ja läheishoivan yhdistäminen koskettaa vuodelta 2015 olevan arvion mukaan 700 000 suomalaista. Tulevina vuosina määrä saattaa kasvaa entisestään.
”Väestön huoltosuhde muuttuu, kun vanhusten määrä kasvaa ja työikäisten osuus pienenee. Mikä on tulevaisuuden kuva, kun ikääntyvien määrä kasvaa? On suuri yhteiskunnallinen kysymys, minkälaisia muutoksia palvelujärjestelmiin tarvitaan ja millaiseksi hoivan tulevaisuus muodostuu”, sanoo hankepäällikkö Siru Jokimies.
Hän johtaa Maria Akatemiassa keväällä käynnistynyttä Läheisenä työelämässä -hanketta. Kolmivuotinen hanke on Maria Akatemian ja Miina Sillanpään säätiön yhteinen. Hankkeessa tuetaan 40–65-vuotiaita työn ja läheishoivan yhdistämisessä.
”Tavoitteena on lisätä ilmiön näkyvyyttä ja tunnettuutta. Samalla on tarkoitus kasvattaa työnantajien ymmärrystä läheishoivan ja työelämän yhdistämisestä ja työelämän joustoista.”
Katariina Salminen joutui huolehtimaan äidistään aiemmin lähes jatkuvasti. Työpäivän aikana huoli työntyi välillä taka-alalle, mutta se ponnahti pintaan, kun äiti soitti.
”Äiti saattoi soittaa kymmenen kertaa työpäivän aikana. Vaikka olin juuri käynyt hänen luonaan, hän soitti ja sanoi, että kukaan ei käy ja telkkari on hänen paras ystävänsä. Koin jatkuvaa riittämättömyyden tunnetta.”
Enää puhelin ei soi yhtä tiheään, sillä kotihoito käy nyt äidin luona arkisin kolme kertaa päivässä.
Äiti asuu senioritalossa, jonne hankitaan palvelut erikseen. Hän ei ole vielä niin huonossa kunnossa, että pääsisi tehostettuun palveluasumiseen.
Välillä Katariina pitää vapaapäiviä äitinsä asioiden hoitamista varten. Ne ovat poissa lomapäivistä.
”Jos äidin tilanne huononisi, olisin valmis tekemään nelipäiväistä viikkoa. Minusta sen pitäisi olla mahdollista iäkkäitä ja sairaita vanhempia hoitaville yhtä lailla kuin pienten lasten vanhemmille.”
Hankepäällikkö Siru Jokimies painottaa, että läheishoivan muodot ovat moninaisia. Tuki voi olla tavallaan näkymätöntä, toisen puolesta asioiden hoitamista esimerkiksi puhelimitse. Se voi olla satunnaista arjen askareissa auttamista mutta myös sitovuudeltaan hyvin säännöllistä.
”Läheishoivan käsite ei ole kovin tarkkarajainen, mutta se on hyvä olla olemassa. Läheishoiva kattaa muutakin kuin raskaan ja vaativan hoivan, jossa tarvitaan sopimus omaishoitamisesta.”
Tyypillisesti hoivavastuu ikääntyvistä vanhemmista ja muista läheisistä kasaantuu naisille. Eniten vastuu kuormittaa 45–64-vuotiaita.
”Hoiva on vahvasti sukupuolittunutta. Tämä on juurtunut rakenteisiin eikä muutu hetkessä. Miehet aloittavat hoivan myöhemmin, yleensä siinä vaiheessa, kun oma puoliso sitä tarvitsee.”
Osa joutuu keski-iässä kahden hoivan puristukseen eli huolehtimaan samaan aikaan pienistä lapsista ja omista tai puolison vanhemmista.
Työn ja muun elämän ristipaineissa eläminen lisää stressiä ja uupumusta ja vähentää vapaa-aikaa. Yksi Läheisenä työelämässä -hankkeen tavoitteista onkin antaa läheishoivan uuvuttamille tukea jaksamiseen ja rooliristiriitojen tunnistamiseen. Tarjolla on sekä yksilökeskusteluja että vertaisryhmiä.
”Työskentelyn avulla pyritään lisäämään itsetuntemusta”, Jokimies sanoo.
Katariina Salminen on opetellut pääsemään pois riittämättömyyden tunteestaan. Lisäksi hän on joutunut opettelemaan läsnäoloa hetkessä. Siihen antoi sysäyksen ystävä kuntosalilla.
”Ystäväni herätti tajuamaan, etten ollut salilla ollenkaan läsnä. Suunnittelin samaan aikaan mielessäni täyttä päätä ostoslistaa.”
Nyt läsnäolo luonnistuu Katariinalta jo paremmin. Hän keskittyy myös omiin harrastuksiinsa, kuten kuorolauluun ja liikuntaan. Myös äidin ja tyttären välille on syntynyt luonteva tapa olla yhdessä.
”Äidin sairastuttua Alzheimeriin tein aluksi varmasti paljon hallaa. Tiuskin väsyneenä äidilleni, että olet sanonut saman asian jo sata kertaa, mikä tietysti ahdisti häntä. Nyt osaamme molemmat nauraa ja meillä on hauskaa yhdessä.”
Äidin usein toistuva kysymys tällä hetkellä on, koska hän pääsee oman äitinsä ja isänsä luo.
”Olen kirjoittanut hänelle monesti lapulle, että he ovat kuolleet 30 vuotta sitten, mutta siistinä ihmisenä äiti heittää laput roskiin.”
Moni kysyy Katariinalta, miten hän jaksaa.
”Voivottelu ei auta mitään. Jos minulle tulee paha olo, työstän sitä. Tykkään työstäni ja työmatkastani junassa mahtavan vakioporukan kanssa. Minulla on ihanat lapsenlapset, ja mieheni auttaa äidin hoidossa. Tällä hetkellä on hyvä olla.”
Läheisenä työelämässä -hanke toivoo kirjoituksia 40–65-vuotiailta työssäkäyviltä, jotka pitävät työnsä ohella huolta läheisestään.
Lyhennetty työaika
Voit sopia työnantajan kanssa lyhennetystä työajasta. Laissa tämä oikeus on taattu kuitenkin vain pienten lasten vanhemmille. Jos haluat siirtyä tekemään lyhyempää työaikaa sosiaalisista tai terveydellisistä syistä, työnantajan on pyrittävä järjestämään se. Sairaan läheisen hoito mainitaan yhtenä syynä lain perusteluissa.
Pitempi poissaolo läheisen hoitamiseksi
Jos tarvitset palkatonta vapaata läheisen hoitamista varten, työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että voit jäädä määräajaksi pois työstä. Voit sopia työnantajan kanssa vapaan kestosta ja muista järjestelyistä.
Omaishoitovapaa
Tämä lakisääteinen vapaa on ollut käytössä elokuusta lähtien. Voit saada kalenterivuoden aikana enintään viisi työpäivää omaishoitovapaata henkilökohtaisen avun tai tuen tarjoamiseksi omaiselle tai kanssasi samassa taloudessa asuvalle läheiselle. Edellytyksenä on, että läheisen toimintakyky on alentunut huomattavasti vakavan sairauden tai vamman takia, minkä vuoksi hän tarvitsee välitöntä läsnäoloa edellyttävää avustamista tai tukea.
Omaishoitovapaa on palkatonta, ellei sen palkallisuudesta ole sovittu erikseen esimerkiksi työehtosopimuksessa.
Ylityövapaa
Voit sopia, että lisä- ja ylityöstä maksettava palkka vaihdetaan vapaa-ajaksi.
Liukuva työaika
Joissakin hoitoalan työtehtävissä voi sopia liukuvasta työajasta, jolloin työn päivittäisen alkamis- ja lopettamisajankohdan saa päättää itse sovittujen rajojen puitteissa.
Säästövapaa
Voit sopia työnantajan kanssa, että pidät osan lomasta seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana.
Työaikapankki
Työaikapankilla tarkoitetaan järjestelmää, jossa työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voi säästää ja yhdistää toisiinsa.
Vuorotteluvapaa
Vuorotteluvapaasta on sovittava työnantajan kanssa. Vapaata voi käyttää haluamallaan tavalla.
Etätyö
Joissakin hoitolan työtehtävissä voi työskennellä etänä, mikä saattaa tuoda helpotusta läheisestä huolehtimiseen.
Lähde: Maria Akatemia
