Helsinki panostaa digitalisaatioon. Se on kaupungin strategiassa kärkipäässä. Tavoitteena on, että asiakkaan ensimmäinen yhteys terveysasemalle tapahtuu yhä useammin digitaalisten kanavien kautta.
Helsingissä on 23 terveysasemaa. Joka terveysasemalle saa yhteyden netin kautta viestillä. Esimerkiksi Vuosaaressa posteja käy läpi vuorollaan yksi hoitaja ja yksi lääkäri.
Asiakas voi laittaa viestiä mihin kellonaikaan tahansa, mutta viesteihin vastataan aseman aukioloaikana kello 7–20. Useimmiten vastauksen saa samana tai seuraavana päivänä.
– Tilastojen mukaan se on nopein väylä. Jos soittaa puhelimella, takaisinsoitossa voi pahimmillaan olla jopa kolmen päivän viive. Jos tulet paikan päälle jonottamaan, avun saa parissa kolmessa tunnissa, jos jaksaa siellä nököttää. Jos on akuutti tilanne kuten vuotava haava tai rintakipuilua täytyy tietysti tulla paikan päälle.
Henkilöstö kaipasi koulutusta sähköisessä asioinnissa lähtien siitä, millaisella sävyllä viesteihin vastata – voiko esimerkiksi kirjoittaa pelkästään isoin kirjaimin. Näin ei kannata tehdä, koska se voidaan tulkita huutamiseksi. Aleksi pahoittelee, että koulutusta oli niukasti.
– Kesti vuoden ennen kuin osasimme käyttää systeemiä. Monella menivät hermot. Tiedän, että jengiä irtisanoutui osin tämän ja muiden muutosten takia. Se on jäätävä seuraus siitä, ettei ohjelman käyttöön saanut riittävästi koulutusta. Ja se tärkein: miten voimme odottaa, että asiakas osaa käyttää tätä, kun henkilöstökään ei meinaa osata?
Hoitohenkilöstö saattaa äänestää jaloillaan, jos uuden systeemin opettelemiseen ei anneta aikaa. Vantaalta on tänä syksynä kantautunut uutisia, että hoitajia irtisanoutuu, koska Apotti-tietojärjestelmää ajetaan sisään eikä sijaisia ole saatu riittävästi.
Uudet tekniset vempaimet kiinnostivat Aleksia jo lapsena.
– Olin pelikonsolipoika. Olen aina ollut kiinnostunut teknologiasta ja koneista. Innostun uusista jutuista. Jo sairaanhoitajaksi opiskellessa ajattelin, että tämä ei jää tähän, vaan jatkan opintoja.
Sairaanhoitajan ammatista hän kiinnostui armeijassa, kun hän eteni lääkintäkersantiksi.
Aleksi opiskelee digiin painottuvaa ylempää amk-tutkintoa Lahden ammattikorkeakoulussa. Vuosi on vielä jäljellä, mutta opinnäyte on jo valmis. Hän selvitti yhdessä Laura Backmanin kanssa Helsingin terveysasemien henkilöstön digiosaamista.
Millaiset taidot olivat?
– Lähtötaso on hyvä. Potentiaali on valtava, mutta miten se hyödynnetään? Meillä on laitumella lahjakas villihevonen, mutta miten saada siitä rahaa pöytään tuova ravihevonen, hän vertaa.
Ikä vaikuttaa. Karkeasti sanoen nuorten digivalmiudet olivat paremmat kuin vanhojen. Lääkärit ilmoittivat tarvitsevansa eniten koulutusta, esimiehet vähiten.
– Oppimiseen tarvitaan aikaa. Opetuksessa voisi käyttää tasoryhmiä. Itse nukahtaisin, jos koulutus alkaisi perusteista. Omantasoisten kanssa uskaltaa paremmin myöntää, jos ei ymmärrä tai osaa. Esimiesten vastuulla on varata oppimiseen aikaa. Myönteinen suhtautuminen ja rohkaisu on tärkeää. Hierarkkisessa yhteisössä on iso merkitys, jos terveysaseman esimies sanoo, ettei piittaa digitalisaatiosta ja tehdään asiat edelleen niin kuin ennen vanhaan.
Vastaajat toivoivat lyhyitä koulutuksia ja mahdollisuutta harjoitella ohjelmien demoversioilla.
Tietoa digitalisaatiosta henkilöstölle levittää kaupungin ainutlaatuinen digiagenttirinki, johon kuuluu muutama edustaja joka terveysasemalta. He tapaavat kuukausittain. Kaupunkilaisia infotaan uudenlaisin keinoin muun muassa jalkautumalla kauppakeskuksiin.
Esitelty on esimerkiksi omahoitoportaali Odaa. Sen käyttö laajenee kaikille Helsingin terveysasemille joulukuussa 2018. Portaali on käytössä 13 kunnassa ympäri Suomen.
Portaalissa voi täyttää sähköisen oirearvion ja järjestelmä neuvoo, mitä tehdä: lähteäkö päivystykseen, varatako vastaanottoaika vai hoitaa vaiva kotona. Arvion voi myös lähettää ammattilaiselle. Se säästää aikaa, jos vastaanotolle on oikeasti lähdettävä. Tarkoitus on suodattaa verkkoasiakkaista vastaanotolle ne, jotka hyötyvät ammattilaisten avusta.
– Säästöähän tällä haetaan ja parempaa palvelua. Kymmenen vuoden päästä olemme lirissä, kun senioreja on niin paljon. Jotain on pakko keksiä. Välillä tuntuu, että kuluu kauan aikaa ennen kuin palvelut tuottavat oikeasti lisäarvoa.
Neuvolapalveluissa toimii jo chatti. Ajanvarauksista osan voi tehdä Helsingissä sähköisesti, esimerkiksi rokotukseen tai ompeleiden poistoon. Valtaosa ajoista varataan edelleen puhelimitse.
– Kaikkiaan digikenttä on pirstaleinen: järjestelmiä on paljon. Olisipa meillä yksi tosi hyvä järjestelmä, mutta meillä on monta melko hyvää. Käyttäjän taso unohtuu usein. Meitä hoitajia pitäisi hyödyntää enemmän ohjelmien kehittämisessä.
Neljänlaisia digityyppejä
Aleksin opinnäytetyöhön kuuluva kysely lähetettiin Helsingin terveysasemien hoitohenkilöstölle: sairaanhoitajille, terveydenhoitajille, perus- ja lähihoitajlle sekä lääkäreille. Mukana olivat myös osastonhoitajat ja ylilääkärit. Vastauksia saatiin 336.
Alkava 11%
Suhtautuu skeptisesti ja pelolla digitalisaatioon. Ei usko muutoksen tuomiin mahdollisuuksiin. Tämä tyyppi saattaa kokeilla uusia laitteita tai sovelluksia, mutta tietoteknisissä taidoissa on kehittämisen varaa.
Muotisissi 16%
Innostuu hetkeksi kokeilemaan uusia palveluja ja sovelluksia, mutta kiinnostus lopahtaa yhtä nopeasti. Ei osaa täysin käyttää digitaalisuuden etuja hyväksi työssään.
Digirati 26%
Edelläkävijä, jolla on vahvat digitaaliset taidot. Henkilö saattaa toimia organisaatiossa asiantuntijatehtävissä kouluttaen muuta henkilökuntaa. Tekee aloitteita ja pyrkii kehittämään työpaikan digivalmiuksia.
Konservatiivi 47%
Perinteiset digitaaliset taidot ovat hyvät, mutta tarvitsee vielä motivointia ja ohjausta kehittääkseen aktiivisesti osaamistasoaan.
Laura Backman ja Aleksi Partanen: Digitaalinen osaaminen terveydenhuollossa – Selvitys Helsingin terveysasemien henkilöstön terveydenhuollon digitaalisesta osaamisesta ja koulutustarpeista.
