Auttaja uudessa kotimaassa – Karoliina Himasen potilailla on monimutkainen elämäntilanne

Karoliina Himasen potilaat ovat juuri oleskeluluvan saaneita tai esimerkiksi vastikään perheen yhdistämisen kautta tulleita.

Kuvateksti
Karoliina Himanen työskentelee kätilönä ja sairaanhoitajana Helsingin Kalasataman terveysasemalla Pako-tiimissä, joka hoitaa paperittomia ja kotoutujia.
Kuva: Jaakko Martikainen

"On ilo ja kunnia päästä auttamaan heitä.”

Näin sanoo Karoliina Himanen, 43. Hän työskentelee kätilönä ja sairaanhoitajana Helsingin Kalasataman terveysasemalla Pako-tiimissä, joka hoitaa paperittomia ja kotoutujia.

Karoliinan potilaat ovat juuri oleskeluluvan saaneita tai esimerkiksi vastikään perheen yhdistämisen kautta tulleita. Tiimiin kuuluu Karoliinan lisäksi kaksi lääkäriä ja terveydenhoitaja, joka vastaa paperittomien hoidosta.

Mainos alkaa
Turvan mainos.
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Turvan mainos.
Mainos päättyy

Pako-tiimin asiakkaat tarvitsevat usein paljon erilaisia palveluja. Elämäntilanne on monimutkainen, ja heillä on sairauksia, jotka pitää saada hoitotasapainoon. Asiakkuus kestää yleensä vuoden, minkä jälkeen hoitovastuu siirtyy omalle terveysasemalle.

Potilaat ohjautuvat Karoliinan luo sosiaalityöntekijän kautta, ja edeltävät terveystiedot Karoliina pyytää vastaanottokeskuksesta. Näillä maahanmuuttajilla on paljon tarvetta myös mielen­terveys­­palveluille, sillä monella on traumoja, raskaita menetyksiä sekä kipua ja ­tuskaa.

”Vaikeuksista huolimatta moni kokee myös elämäniloa.”

Sairaudet selville

Karoliina tekee tarvittaessa maahantulotarkastuksen, joka sisältää mahdollisten infektiotautien seulonnan sekä rokotusten selvittelyn. Useimmiten vastaanotolla on tulkki, joka on joko puhelimen päässä tai läsnä. Englantia käytetään joskus, mutta eniten Karoliina tarvitsisi ranskan ja arabian taitoja.

Tarkastuksessa selvitetään myös mahdollisia kroonisia sairauksia. ­Niiden paheneminen pyritään estämään, ettei potilas joutuisi hakeutumaan päivystykseen oireiden pahe­nemisen vuoksi.

Diabetes on yleistä. Taudin taustalla on ylipainoa ja liikkumattomuutta.

”Liikuntaa ei kaikkialla maailmassa koeta tärkeäksi. Monelle on yllätys, että ohjaamme hoitamaan diabetesta ruokavaliolla ja liikunnalla sen sijaan, että antaisimme vain lääkettä tai tekisimme jonkin toimenpiteen.”

Potilaat tarvitsevat paljon palvelu­ohjausta ja terveystietoa. He eivät tiedä, millaisiin palveluihin heillä on oikeus ja mistä niitä voi saada. Tiimi suunnittelee ryhmämuotoista terveyskasvatusta, mutta se on toistaiseksi toteuttamatta.

”Suomessa koulunsa käyneillä on perusymmärrys terveydenhuollon ja ihmiskehon toiminnasta. Meille ohjautuville maahanmuuttajille pitää selittää perusteellisemmin.”

Pahentuneiden perussairauksien hoito tulee paljon kalliimmaksi, jos potilas hakeutuu päivystykseen.

Oikeus terveydenhuoltoon säästää

Karoliina tähdentää, että hänen, tiimin ja koko yksikön työ edistää kansanter­veyttä ja säästää rahaa sen lisäksi, että työ vähentää inhimillistä kärsimystä.

Potilaiden hoitamisen lisäksi tiimi kouluttaa kollegoita ja sidosryhmiä sekä tekee verkostoyhteistyötä eri järjestöjen maahanmuuttopalveluiden kanssa. Palaute on ollut myönteistä sekä potilailta että muualta kaupungin organisaatiosta.

”Ennaltaehkäisy oikeuttaa meidän olemassaolomme. Pahentuneiden perussairauksien hoito tulee paljon kalliimmaksi, jos potilas hakeutuu päivystykseen tai soittaa ambulanssin.”

Eduskunta hyväksyi viime joulukuussa lakimuutoksen, jonka myötä paperittomille annetaan kiireellisten palvelujen lisäksi oikeus myös välttämättömiin terveyspalveluihin. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi synnytykseen liittyvät palvelut sekä tartuntatautien takia tarvittavat terveystarkastukset, rokotukset ja hoito.

Hallitus haluaa kuitenkin nyt rajoittaa paperittomien terveyspalveluita. Hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin ei kuitenkaan ole pakko rajoittaa palveluita.

Värikkäitä pikkuponeja hyllyllä.
Värikkäät pikkuponit kiinnostavat vastaanotolle tulevia lapsia. 

Silpominen puheeksi

Kun Karoliina aloitti työn viitisen vuotta sitten, hän mietti, miten paljon kätilön ammattitaidolle on tarvetta. Nopeasti osoittautui, että tarvetta on. Osa asiakkaista on raskaana, ja vaikka varsinainen raskauden seuranta hoidetaan neuvolassa, kätilön ammattitaidosta on raskaana olevien kohtaamisessa hyötyä.

”Asiakkaat tarvitsevat paljon gynekologista ohjausta ja tietoa raskauden ehkäisystä.”

Sukuelinten silpominen otetaan puheeksi jokaisen maahantulotarkastukseen tulevan naisen kanssa. 

”Kerromme, miksi kysymme asiaa ja kerromme, miksi silpominen on Suomessa kielletty.”

Jokaisen lääkärin ja hoitajan pitää osata ottaa silpominen puheeksi.

Jos sukuelimiä on silvottu, hoitajat ohjaavat naisen lääkärin tarkastukseen ja gynekologisen avun piiriin. Naiselle kerrotaan, millaisia terveysvaikutuksia silpomisella voi olla ja millaista hoitoa ongelmiin voi saada.

”Kerromme, että esimerkiksi virtsatietulehduskierre voi johtua siitä, että virtsaputken päällä on ihokaistale, joka vaikeuttaa hoitoa.”

Kaikki silvotut naiset eivät koe ongelmia, mutta niitä voi tulla myöhemmin.

”Kyse voi olla myös siitä, että nainen ei tunnista esimerkiksi kuukautisiin liittyvien ongelmien johtuvan silpomisesta. Hän ei osaa verrata.”

Naisten sukuelinten silpominen eli ympärileikkaus on ikivanha tapa, jonka kitkeminen maailmasta on työlästä. Karoliinan mukaan silpomisen riski saattaa ilmetä esimerkiksi perheenyhdistämisen yhteydessä. Suku saattaa teettää tyttärelle ympärileikkauksen äidin tietämättä ja lupaa kysymättä ennen kuin hän lähtee uuteen maahan.

”Nuorin kohtaamani silvottu oli 3-vuotias. Hänet oli silvottu lähtömaassa juuri ennen lähtöä Suomeen.”

Karoliinan mielestä jokaisen Suomessa työskentelevän lääkärin ja hoitajan pitää osata ottaa silpominen puheeksi.

”Tutkimusten mukaan uudessa kotimaassa perinne päättyy, kun perheet saavat uutta tietoa.”

Karoliina käyttää työssään Vigor-­hankkeen tuottamia silpomisen vastaisia esitteitä.

Työviikkoni: Terveystarkastuksia, kehittämistyötä ja opintoja

Maanantai Opintovapaa. Opiskelen Tampereen yliopistossa Public and Global Health -maisterin tutkintoa.

Tiistai Tuurasin aamulla paperitto­mien vastaanotolla: akuutti psyykkinen kriisi, syyhy, korkeaa verenpainetta ja tarvetta uuteen insuliinireseptiin. Tein maahantulotarkastuksen juuri Suomeen tulleelle tytölle. Iltapäivällä vastaanotto, jolla selvitin vatsakipua, anemiaa ja raskauden ehkäisyä.

Keskiviikko Hanke- ja kehittämis­työtä: tapaamisia, ideointia ja kirjallisia töitä. Olen mukana Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa. Kehitämme parhaillaan maahantulotarkastuksen prosessia Helsingissä.

Torstai Aamulla konsultoin Maahan­muuttaneiden erityispalveluiden työntekijöitä.

Konsultaatioissa toistuvat epäselväksi jääneet jatkohoito-ohjeet, lääkehoitoselvitykset ja uudet asiakkaat, joilla on esimerkiksi hoitamattomia perussairauksia sekä mielenterveyden ongelmia.

Iltapäivän vastaanotoilla diabeteksen hoitoa ja lääkeohjausta sekä maahantulotarkastus raskauden alkuvaiheessa olevalle. Jatkohoito-ohjausta puhelimitse asiakkaille.

Perjantai Opintovapaa: gradun datan analysointia ja tapaaminen gradu­ohjaajan kanssa.