Auta lasta kotoutumaan

Maahanmuuttajalapsi oppii päiväkodissa suomea sekä luonnollisissa tilanteissa että ohjatusti. Työntekijöiltä vaaditaan hyvää kulttuurista ymmärrystä, jotta kasvatuskumppanuus toteutuisi mahdollisimman hyvin.

Vanhemmilla on ensisijainen vastuu äidinkielen säilymisestä, ja päiväkodin henkilöstön tehtävä on kannustaa tähän. Lapsi ei voi omaksua uutta kulttuuria ja kieltä, jollei hänen äidinkieleensä ja etniseen ryhmäänsä perustuva identiteetti ole vakaa.

Päiväkoti voi osoittaa arvostavansa maahanmuuttajien äidinkieltä esimerkiksi harjoittelemalla lasten kanssa tervehdyksiä ja kohteliaisuusfraaseja eri kielillä. Samaa kieltä puhuvia lapsia voi kannustaa käyttämään leikeissä omaa kieltään.

Päiväkodissa tutustutaan eri uskontojen perinteisiin.

Varhaiskasvattaja tukee suomen oppimista parhaiten kiinnittämällä huomiota siihen, mitä lapsi jo osaa. Aikuisen tulee huomioida myönteisesti lapsen pienetkin yritykset puhua suomea. Varhaiskasvattajan on hyvä miettiä omaa puhetapaansa ja käyttää kieltä monipuolisesti. Pelkkä arkipuhe ei tue kielen kehitystä riittävästi.

Vanhemmilla voi olla vaikeuksia luottaa päiväkotiin. Luottamusta voi lisätä pienillä teoilla, esimerkiksi ottamalla perheen toiveet huomioon ruokailussa, pukeutumisessa ja toiminnassa. Suomalaisille ehkä oudot, mutta perheelle tärkeät tavat voivat olla keskeisessä asemassa luottamuksen synnyssä.

Monikulttuurisuuskasvatus kohdistuu kaikkiin lapsiin. Monikulttuurisuutta voi käsitellä esimerkiksi karttojen, esineiden, kirjojen tai juhlaperinteiden avulla.
Päiväkodissa ei harjoiteta uskontoa, vaan tutustutaan eri uskontojen perinteisiin uskontokasvatuksen keinoin.

Katjamaria Halme ja Anita Vataja: Monikulttuurinen varhaiskasvatus ja esiopetus. 2012. Tammi.

Julkaistu Tehy-lehdessä 13/2012