Kuntatyöntekijöiden tapaturmat ovat laskussa, mutta ikävänä poikkeuksena on sote-ala. Eniten sattui liikkumiseen liittyviä haavereita. Kelit vaikuttavat paljon eri vuosien tapaturmamääriin. Sairaalatyössä pisto- ja viiltotapaturmat ovat yleisimpiä.
3. Mene lääkäriin, jotta saat korvausta.
Jos joudut työtapaturmaan, on tärkeää tutkituttaa saadut vammat lääkärillä. Jotta tapaturmasta saisi korvauksia, syy-yhteyden on oltava selvä.
4. Työnantajan pitää selvittää riskit.
Työnantajan velvollisuus on arvioida vaaranpaikat ja yrittää ehkäistä tapaturmat parhaansa mukaan. Maltti on valttia. Oli taakka sitten tavara tai ihminen, sitä ei kannata kiireessäkään tempaista liikkeelle yksin. Työnantajan on hankittava tarvittavat apuvälineet ja työntekijän on käytettävä niitä.
5. Valtaosa kuolonuhreista miehiä.
Työtapaturmaan kuolee noin 40–50 henkeä vuosittain. Heistä valtaosa on miehiä. Riskialoja ovat teollisuus, rakentaminen, kuljetus ja varastointi. Jotain kehitystä on tapahtunut: vuonna 1963 kuolonuhreja oli 425.
6. Tapaturmia sattuu eniten alkuviikosta.
Syyksi on arveltu sitä, että loppuviikosta pidetään enemmän vapaita ja etäpäiviä.
7. Jalankulkijat kuuluvat riskiryhmään.
Työmatka on vaarallisempi naisille, sillä he liikkuvat miehiä useammin jalan tai pyörällä. Riski kasvaa iän myötä. Puolet työmatkatapaturmista sattuu jalankulkijoille.
8. Suomalaiset ovat tapaturma-altista kansaa.
Tapaturma on Suomessa neljänneksi yleisin kuolinsyy, kun mukaan lasketaan myös kotona ja liikenteessä tapahtuneet vahingot. Tapaturmakuolleisuus on selvästi korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa. Luku on lähes kaksinkertainen EU:n keskiarvoon verrattuna.
Virallisia työtapaturmatilastoja julkaisevat Tapaturmavakuutuskeskus (TVK) ja Tilastokeskus. Asiantuntijana työympäristöasiantuntija Kaija Ojanperä Tehystä.