Kiitosta tehyläiset antoivat yhteisölliselle työvuorosuunnittelulle, jota kutsutaan usein myös työaika-autonomiaksi. Siinä työntekijät pääsevät suunnittelemaan omat vuoronsa – toki kokonaisuuden huomioon ottaen.
”Meillä on autonominen työlista, mihin itse suunnittelemme vuorot ja listavastaavat neuvottelevat tarvittaessa viikonloppu- ja iltavuoroista. On toiminut erittäin hyvin.” Lähihoitaja kotihoidossa
Kaikkein eniten kyselyssä kommentoitiin uuden työaikalain vaikutuksia. Laki uudistui vuoden 2020 alussa, ja sen myötä vuorokausilepo piteni jaksotyössä 11 tuntiin. Jotkut kokevat muutoksen hyvänä, jotkut huonona.
Käytännössä uudistuksen vuoksi ei voi tehdä entiseen malliin iltavuoroa ja sen perään aamuvuoroa. Muutoksella haluttiin taata, etteivät yöunet jäisi liian lyhyiksi.
”Erityisen pahalta tuntuu jäädä yhden päivän vapaalle illasta, jolloin vapaa jää todella yhteen päivään. Aikaisemmin jäätiin aamusta vapaalle ja aloitettiin työt iltavuorolla, joten vapaata tuli lähes kaksi vuorokautta, vaikka vapaapäiviä oli yksi. Tähän haluaisin muutoksen.” Sairaanhoitaja
”Itselleni uusi työaikalaki on ollut hyvä, ei liikaa aikaisia aamuja. Tuntuu, että kuusi vapaata kolmessa viikossa on liian vähän palautumiseen. Ykkösvapaa huono asia.” Apulaisosastonhoitaja
Työaikalain muutokset aiheutti Euroopan unionin työaikadirektiivi. Tehyn edunvalvonta-asiantuntija Juha Honkakoski tietää, että laki jakaa mielipiteitä. Osa haluaa tehdä ilta–aamu-yhdistelmää esimerkiksi pitkän työmatkan takia ja yöpyä kortteerissa lähellä työmaata.
Honkakoski muistuttaa, että paikallisesti vuorokausilevosta voi sopia myös toisin.
”Työntekijän pitää antaa siihen vielä henkilökohtainen suostumus.”
Mikä sopii sinulle?
”Kaikki tietää, että osa haluaisi tehdä aamuvuoroja, osa iltaa ja osa yötä. Vedotaan tasapuolisuuteen. Onhan toisaalta tasapuolista, kun kaikkia vituttaa tasapuolisesti. Tunnen paljon nuoria ammattilaisia, jotka hakeutuvat muihin töihin työaikojen takia.” Lähihoitaja
Juha Honkakoski on yhtä mieltä siitä, että tasapuolisuuden ei pitäisi tarkoittaa samaa kaikille.
”Toiset tykkäävät yövuoroista, toisille ne eivät sovi. Yksilölliset tarpeet pitäisi huomioida. Elämäntilanne vaikuttaa. Esimerkiksi koululaisten vanhemmat haluavat yleensä talvilomansa lasten hiihtolomaviikolla, kun taas ruuhkavuodet ohittanut ei niinkään, koska silloin matkatkin ovat kalliimpia.”
Apua tekoälystä
Kysyimme lukijoilta sitäkin, tekevätkö he listoja. ”En, luojalle kiitos”, kirjoitti eräs vastaaja. Listantekijän osa ei ole helppo, ja se kuultaa kyselystä. Toiveita on paljon ja työntekijöitä vähän.
Moni listoja suunnitteleva vastaaja toivoo apua tekoälystä. Myös Juha Honkakoski näkee tekoälyssä mahdollisuuksia.
”Palikkaleikin voisi hyvin tehdä kone, jos pohjat on tehty hyvin.”
Sähköiset työkalut eivät tarjoa kuitenkaan oikotietä onneen. Esimerkiksi algoritmipohjainen Fisu-työvuorosuunnittelujärjestelmä sai kyselyssä pyyhkeitä.
”Ohjelmaan syötetään vapaatoiveet, lomat ja muut palkattomat, minkä jälkeen ohjelma suunnittelee listat käyttäen työaikamääräyksiä. Kuulostaa hyvältä, mutta ei ole. Listoissa ei ole huomioitu ergonomiaa. Vapaiden välissä saattaa olla yksi työpäivä, eivätkä vapaat rytmity tasaisesti.” Yksikönjohtaja
Mallia teollisuudesta
”Työvuorosuunnittelussa tulisi ottaa mallia miesvaltaisilta kolmivuoroaloilta. Jatkuva säätäminen ja toiveet vievät merkittävästi esimiestyöpanosta ennen ja jälkeen listan.” Apulaisosastonhoitaja
Olisiko tässä ideaa? Voisivatko sote-alan vuorot kiertää kuten teollisuudessa?
”Hyvä kysymys. Onhan se hullua, että hoitajat tietävät vuoronsa vain kolme viikkoa kerrallaan ja listojen säätämiseen kuluu esihenkilöiltä paljon aikaa. Tätä pitäisi voida katsoa huomattavasti luovemmin”, Juha Honkakoski sanoo.
Usein vedotaan hoitotyön luonteeseen. Alalla on myös perinne, että ylityöt ja muut haittakorvaukset maksetaan kolmen viikon välein.
”Listat voisi tehdä monessa paikassa jopa vuodeksi etukäteen. Meillä on mitoitukset eikä työvoiman tarve muutu niin paljoa”, Honkakoski visioi.
Palaudunko koskaan?
Kunnon vapaat ovat vuorotyössä harvinaista herkkua. Useampi totesi, että nykysysteemillä ei saa palauttavia vapaita.
”Haluaisin kokeilla erilaista jaksotusta, esimerkiksi 12 tunnin vuoroja. Sillä tavoin jäisi palautumisaikaa työstä.” Lähihoitaja
Itselle sopivaa työn rytmittämistä saattaa joutua hakemaan pitkään: ”Oman jaksamisen ymmärtäminen on vienyt vuosia. Jos yhdellä viikolla on monta vapaata, kostautuu se muualla.” Kätilö
Juha Honkakoski muistuttaa, että pitkistä vuoroista voi sopia paikallisesti. Pitkät vuorot ovat hänen mielestään kuitenkin kaksipiippuinen juttu: ne eivät sovi kaikille eivätkä kaikkiin yksikköihin.
”Ideahan olisi, etteivät työvuorot väsyttäisi liikaa. Varsinkin kaksi viimeistä tuntia voivat olla aika rankkoja. Olisi myös tärkeää, ettei jäisi vapaalle liian väsyneenä.”
Honkakoski muistuttaa, että väsymystä kasautuu myös pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi vuonna 2016 solmitun kikyn eli kilpailykykysopimuksen vaikutukset näkyvät hänen mielestään yhä työntekijöiden jaksamisessa.
”Se kiristi ruuvia, ja esimerkiksi mielenterveyssyistä johtuvia sairauslomia on posketon määrä. Työvuorosuunnittelulla on iso merkitys jaksamisessa. Meidän pitää pystyä parantamaan työaika-asioita.”
Näin sanovat listantekijät
”On hankalaa, etteivät kaikki muista laittaa toiveitaan vaan lähettelevät niitä sähköpostilla, Teamsilla, muistilapuilla ja ties millä kirjekyyhkyillä. Pääsääntöisesti työntekijät ovat joustavia.”
”Ihmiset eivät ymmärrä, että jokaisen toiveet vaikuttavat myös muiden listoihin.”
”Hankalissa tilanteissa keskustellaan. Usein pyydän henkilön katsomaan listaansa suunnitteluvaiheessa, jos siinä on ongelmia tai mahdottomia toiveita. Toiset ovat valmiimpia joustamaan toiveistaan, toiset pitävät omistaan kiinni enemmän.”
”Hoitajia on liian vähän, ja listat jäävät useita satoja tunteja vajaaksi. Avoimia vuoroja on valtava määrä. Hoitajat tekevät jopa kolme vuoroa putkeen. He ovat umpiväsyneitä.”
”Listanteko on kuin kolmiulotteista shakkia. Joskus on hankalaa toteuttaa kaikkia toiveita, mutta perusteluiden jälkeen se on yleensä ymmärretty.”
Näin sanovat hoitajat
”Haluaisin, että keskitetystä suunnittelusta luovuttaisiin. Yksi ihminen ei voi tuntea eri osastojen henkilökuntaa ja heidän tarpeitaan. Kun yksi henkilö tekee vuorolistan koko sairaalan hoitajille, se on tunteeton, kylmä ja joustamaton. Se ei tue jaksamista.”
”Päiväkodissa on kuuden viikon kierto, missä on mukana koko henkilöstö. Tällä hetkellä en tee vuorotyötä, mutta teen työvuorolistoja. Kiertolistat olisivat reilumpia, jos kaikki työvuorot kiertäisivät kaikilla. Kiertolista on siinä mielessä hyvä, kun voi aina laskea omia menoja. Ongelma kuitenkin on, että työvuoroja säädetään jopa päivittäin, jolloin et voi luottaa listassa olevaan vuoroon.”
”Kadehdin Ruotsissa asuvaa ystävääni, joka saa koko vuoden työvuorot ja lomat tietoonsa aina vuoden alussa. Hänen on paljon helpompaa suunnitella elämäänsä eteenpäin, eikä vain kolme viikkoa kerrallaan.”
”Sujuva listojen suunnittelu on avointa ja keskustelevaa. Pitää olla hyvää organisointikykyä, kyky nähdä kokonaisuus ja kyky ennakoida. Tietää ja tuntea työntekijät – kuka voi toimia ja missä ja kenellä on esimerkiksi lääkeluvat.”
”Minulla on pitkä työmatka ja haluaisin tehdä työni pitkinä vuoroina, mutta niiden tekeminen on rajattu viiteen. Tuntuu turhauttavalta tulla kuuden tunnin vuoroon käyttäen yli kolme tuntia päivässä työmatkoihin. Kompromisseja täytyy tietysti tehdä, mutta välillä tuntuu, että työpaikkamme on kuin Neuvostoliitto: kaikille samaa.”
”Toivoisin tasapuolisuutta ja työntekijän yksilöllistä huomioimista. Ei saa olla niin, että työvuorot estävät säännöllisen harrastamisen.”
