Virtuaalitodellisuus lievittää pistospelkoa Tampereella

Lapsen pistospelko voi olla niin vakava, että häntä rauhoittelemaan tarvitaan useita aikuisia. Virtuaalitodellisuus on tutkitusti toimiva keino lievittää pelkoja.

Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto

Monet lapset pelkäävät kanylointeja ja lääkepistoja, mikä ahdistaa myös vanhempia. Pistospelko voi olla niin vakava, että lasta rauhoittelemaan tarvitaan useita aikuisia. Jos toimenpide on pakko tehdä, lasta voidaan joutua pitämään tiukasti kiinni. Pahimmillaan ikävä tilanne jää mieleen niin, että se johtaa hoidon välttelyyn vielä aikuisena.

Perinteinen tapa helpottaa tilannetta on ollut puudutelaastari.

”Puudute ei poista ahdistusta, jota lapsi kokee, kun hän näkee välineet ja pistohetken”, sanoo tutkimushoitaja Hanna Väärälä Tampereen yliopistollisen sairaalan Lasten lääketutkimuskeskuksesta. Keskus on tutkinut yhdessä Tampereen yliopiston kanssa, onko virtuaalitodellisuudella (Virtual Reality, VR) mahdollista vähentää lasten hoitotoimenpiteiden aikana kokemaa ahdistusta.

Mainos alkaa
Turvan mainos.
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Turvan mainos.
Mainos päättyy

Virtuaalitodellisuudessa lapsi pääsee luontoympäristöön, jossa hän näkee maiseman ja kuulee luonnon äänet. Lapsi voi valita korteista haluamansa maiseman, esimerkiksi järvenrannan tai metsämaiseman.

Luonto yhdistettynä syvähengitysharjoitukseen rentouttaa lapsen niin, että kanylointi tai lääkepistos sujuvat ongelmitta.

”Vanhemmat saattavat tahtomattaan siirtää jännitystä lapseen. Virtuaalitodellisuus voi tehdä tilanteesta mukavan sekä lapselle, vanhemmille että sairaanhoitajalle”, sanoo koordinoiva tutkimushoitaja Heidi Alanen.

”Huonot kokemukset hankaloittavat hoitotoimenpiteitä, mutta hyvät kokemukset kantavat pitkälle”, Hanna Väärälä sanoo.

Vuorovaikutuksessa ei oiota

Lapset ja heidän huoltajansa ovat ottaneet tutkimuksen mukaan VR-teknologian hyvin vastaan. Myös hoitohenkilökunnan kokemukset ovat Hanna Väärälän ja Heidi Alasen mukaan olleet myönteisiä.

”Meillä oli tutkimuspotilaana lapsi, jonka pistospelko oli sitä luokkaa, että vain anestesialääkäri pystyi kanyloimaan hänet. Lääkärin lisäksi paikalla piti olla kaksi hoitajaa ja vanhemmat”, Väärälä sanoo.

Lapsi kokeili virtuaalilaseja. Lopputulos oli se, että kanyloinnin pystyi tekemään yksi hoitaja.

Rentoutuneen lapsen suonet ovat rennot, jolloin kanylointi on helpompaa. Lasien käyttö vaatii muuttamaan työtapoja jonkin verran. Valmistelut on hyvä tehdä etukäteen, jotta lapsi pystyy keskittymään virtuaalitodellisuuteen ilman ylimääräisiä ääniä ja pakkausten rapinaa.

”Vuorovaikutuksessa lapsen kanssa ei sen sijaan voi oikoa, sillä keskittyminen virtuaalitodellisuuteen edellyttää luottamusta.”

Lapselta kysytään ennen lasien kasvoille laittamista, haluaako hän, että hoitaja kertoo ääneen, mitä on tekemässä. Hoitaja valitsee pistopaikan etukäteen, mutta kiinnittää staasin ja puhdistaa pistopaikan vasta, kun lapsella on lasit silmillään.

Lastenklinikalle on tutkimuksen ­jälkeen hankittu lisää virtuaalilaseja, ja tutkimushoitajat ovat kouluttaneet muita hoitajia sovelluksen käytössä.

Virtuaalitodellisuus voi auttaa myös aikuisia esimerkiksi hammashoito­pelossa ja kroonisessa kivussa. 

Elina Karppa, Kaija Puura, Ilmari Jyskä, Markku Turunen ja Sauli Palmu: Virtual natural environment solution helped a child cope with a painful procedure. Frontiers in Pediatrics 2024.

VirNE-virtuaalisovellus

  • VirNe-sovellus (Virtual Natural Environments) luo lääketieteelliseen käyttöön tarkoitetun virtuaalitodellisuuden. Sovellusta käytetään VR- eli virtuaalilaseilla, ja se on ­tarkoitettu ensisijaisesti lapsi­potilaille. Sovellus yhdistää luontomaiseman ja syvähengitysharjoituksen rentouttavan vaikutuksen.
  • VR-laseista näkyy rauhallinen luontomaisema, esimerkiksi järvenranta tai metsämaisema. Maisemat on kuvattu 360 asteen kameralla oikeissa suomalaisissa luonto­ympäristöissä. Tarjolla on myös ­paikallisväriä, sillä yksi maisemista on näkymä Pirkanmaalla sijaitse­valta Haukkavuorelta. Luonto­maisemaan voi myös valita hahmon, joka ohjaa hengitystä.
  • Sovellus laskee stressi­tasoja, ­helpottaa hoitoahdistusta ja mahdollistaa näin hoitotoimen­piteen. Parasympaattinen hermosto aktivoituu laitetta käytettäessä. Hermoston aktivoituminen tarkoittaa rauhoittumista.
  • Laitteen toimivuutta on tutkittu sykevälivaihtelua seuraamalla. ­Tutkimuksessa lapsilla oli sykevyö, joka mittasi sykevälivaihtelua. 
  • Sovellus on syntynyt Tampereen­ yliopiston tutkimuskeskusten ­yhteistyönä. Sitä on tutkittu ­Tampereen yliopistollisen sairaalan Lasten lääketutkimuskeskuksessa. 
  • Tutkimuksessa mitattiin ­subjektiivista kokemusta ja fysiologista vastetta 8–12-vuotiailla lapsilla kanyloinnin yhteydessä. Vastaavia hoidollisia sovelluksia ei ole aiemmin tehty lapsille, eikä niitä ole tutkittu.
  • Sovelluksesta on kehitetty myös hindinkielinen versio, jolla voidaan tutkia kulttuurisen ympäristön vaikutusta laitteen käyttöön.