Vauvan Taika lujittaa äidin ja vauvan suhdetta: "Huono äiti -fiilistä pystyy keräämään aika monesta asiasta"
Lahdessa kehitetty menetelmä vahvistaa äidin ja vauvan vuorovaikutusta. Raskaus ja vauva-aika herättävät monessa ristiriitaisia tunteita, joiden kanssa ei kannata jäädä yksin.
Jo pienen vauvan kanssa voi leikkiä. Vauvansa kanssa loruttelee Ida Schroderus. Vauvaperhetyöntekijä Mirkku Kuivalainen on kaverina vieressä.
Kuva: Lauri Rotko
Kirjoittaja
Terhi Mäkinen
20.5.2022 klo 14:31
Voiko raskaana olevaa onnitella, huomasi vauvaperhetyön päällikkö Sirpa Ernvall joskus miettivänsä. Elämänvaihetta on totuttu pitämään onnen aikana, mutta takana voi olla monenlaista.
Lahden Diakonialaitoksella on matalan kynnyksen paikka, Vauvan Taika, jossa tulevat ja tuoreet äidit saavat vertaistukea. Ylimmän kerroksen kotoisassa tilassa Ahvenistonkadulla on kokoonnuttu loruttelemaan ja juttelemaan jo kymmenen vuoden ajan Hoivaa ja leiki -menetelmän avulla.
Osalla äideistä on taustalla masennusta, joka on huomattu neuvolassa. Tukea voivat kaivata yllättäen raskaaksi tulleet tai yksin odottavat. Jotkut katuvat raskautta tai potevat huonoa omaatuntoa, koska olivat vähällä keskeyttää raskauden. Vaikka puoliso olisi, suku ja kaverit voivat asua kaukana. Lapsettomuushoidot ja keskenmenot voivat näkyä menettämisen pelkona. Moni on ensisynnyttäjä.
Toiminta on maksutonta ja sinne ovat tervetulleita kaikki.
”Ristiriitaisia tunteita riittää niin sanotussa normitilanteessakin. Huono äiti -fiilistä pystyy keräämään aika monesta asiasta”, Sirpa sanoo.
Muistot nousevat pintaan
Vauvan Taiassa ovat Sirpan lisäksi töissä vauvaperhetyöntekijät Mirkku Kuivalainen ja Nea Joensuu. Pienryhmätapaamisia vetää aina kaksi ohjaajaa, ja mukana on kolme tai neljä äitiä vauvoineen.
Hoivaa ja leiki -menetelmä perustuu tutkittuun tietoon varhaisen suhteen tukemisesta. Siihen kuuluu vuorovaikutusleikkejä ja harjoituksia.
Suurin osa äideistä käy ryhmätapaamisissa jo raskausaikana. Jokainen kohdataan ensin kahden kesken tutustumiskäynnillä ja alkuhaastattelussa. Haastattelussa tutustutaan puolin ja toisin, ja se antaa ohjaajille tietoa äidin elämäntilanteesta. Raskaus nostaa pintaan äidin omia muistoja lapsuudesta. Melko moni suomalainen on varttunut alkoholistiperheessä, ja se näkyy myös täällä.
Vauvan Taika on ehkäisevää mielenterveystyötä. ”Jos äidin mieliala on maassa, vauva voi kärsiä stressistä jo raskausaikana. Me haluamme olla ennalta ehkäisemässä sitä ja tuomassa iloa. Entisessä työssäni huomasin, että joskus äiti saa apua vasta, kun on jo pudonnut kuoppaan”, Sirpa kertoo.
Opettelemme tunnetilojen säätelyä, etteivät tunteet valuisi vauvaan.
Synnytyksen jälkeen ohjaaja tekee kotikäynnin. Neuvolan tekemästä kotikäynnistä se eroaa siinä, että käynnillä ei keskitytä vauvan ja äidin terveydentilaan, vaan jutellaan synnytyskokemuksesta. ”Monelle on kipeä paikka, jos tunteet vauvaa kohtaan eivät tule heti. Meillä on myytti, että syntymän hetki on yhtä onnea.”
Ryhmässä äidit ja vauvat tekevät ja kokevat yhdessä. Samalla kuulostellaan, millaisesta tekemisestä vauva pitää.
Jo pienen kanssa voi leikkiä
Äidin saattaa yllättää se, miten sidoksissa hän on vauvaan. Uniongelmat ovat tavallisia, ja väsymys voi nostaa raadollisia tunteita pintaan.
”Elämänmuutos on iso. Äidin oma tarvitsevuus saattaa unohtua. Hänkin kaipaa omaa tilaa ja aikaa ja että joku pitäisi huolta myös hänestä. Normalisoimme näitä tunteita. Opettelemme tunnetilojen säätelyä, etteivät tunteet valuisi vauvaan”, Mirkku Kuivalainen kertoo.
Keskustelua viritellään tehtävillä. Ohjaajat eivät anna valmiita vastauksia, vaan etenevät kysellen. Äitiys yhdistää. Usein ihmiset puhuvat avoimesti jo muutaman tunnin jälkeen. Ohjaajista on hienoa kuunnella, miten uskallus puhua vaikeistakin tunteista kasvaa. Jokainen saa vauvakirjan, jossa on tehtäviä ja johon voi kirjoittaa tuntemuksia äitiydestä ja vauvasta.
Joskus äidiltä tulee itku jo kuulumisia kysyttäessä, ja sille on Vauvan Taiassa tilaa. Ohjaajilla on aikaa kuunnella. Usein myös nauretaan – välillä nauru raikaa rappuun asti.
Jotkut äidit käyvät myös neuvolapsykologilla tai psykiatrisella sairaanhoitajalla, mutta niissä tapaamisissa vauva ei ole mukana. Täällä keskitytään nimenomaan äidin ja vauvan vuorovaikutukseen. Tavoite on, että vanhempi tunnistaisi omia ja lapsen tunteita.
”Muskari tämä ei ole. Meillä on syvällisempi tavoite ymmärtää tunteita ja löytää naurua, iloa ja leikkisyyttä. Jo kahden kuukauden ikäisen vauvan kanssa voi leikkiä. Annamme siihen vinkkejä”, sanoo Sirpa.
Moni valittelee, että ei ole leikkisä, mutta voi löytää siihen oman tapansa. Joka kerran päätteeksi kahvitellaan ja vähän herkutellaan.
Korona lisäsi yksinäisyyttä
Korona-aikana yksinäisyys on korostunut. Ensimmäisenä koronakeväänä lähitapaamiset olivat muutaman kuukauden tauolla – äitejä tavattiin vaunulenkeillä tai Teamsissa.
”Joulun alla 2020 oli useampia äitejä, jotka olivat lähdössä mummolaan näyttämään ensimmäistä kertaa jo yli puolivuotiaita vauvoja. Olihan se eristäytyminen surullista”, Sirpa sanoo.
Meille voi laittaa viestin, että soita mulle.
Odottajia stressasi myös se, ettei puoliso tai muu läheinen päässyt koronatilanteen vuoksi mukaan synnytykseen. Myös synnytysvalmennukset käytiin Teamsissa, joten sitä kautta ei juuri syntynyt uusia tuttavuuksia.
Uutta on pilotti, jossa kokeillaan menetelmää maahanmuuttajaäitien kanssa. He saattavat olla uudessa maassa todella yksin.
Ryhmän osallistujat ovat iältään parikymppisistä yli nelikymppisiin. Ohjaajista on hauska huomata, miten erilaiset tyypit sopivat vaunulenkkejä ja kaverustuvat.
Ryhmätapaamisten lisäksi äiti voi käydä yksilökäynnillä. ”Meille voi laittaa viestin, että soita mulle. Soitamme tavallisesti takaisin saman päivän aikana”, Mirkku sanoo.
"Tavoite on ymmärtää omia ja vauvan tunteita ja löytää naurua, iloa ja leikkisyyttä", kuvailee Sirpa Ernvall kokoontumisien tarkoitusta.
Hyötyä myös neuvolassa
Vauvan Taian syntyyn vaikutti vuonna 2010 voimaan tullut neuvola-asetus. Neuvoloissa otettiin käyttöön EPDS-seula, jolla tunnistetaan äidin masennusta. Lievää masennusta ja mielialaoireilua ilmeni paljon, mutta keinoja auttaa oli niukasti. Tätä tukemaan Lahteen perustettiin Vauvan Taika. Rahoituksensa se saa pääosin Stealta. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä maksaa kuluista 10 prosentin siivun.
Hoivaa ja leiki -menetelmän ovat kehittäneet psykologian tohtori Saara Salo sekä toimintaterapeutti ja psykoterapeutti Hanna Lampi. Taustalla on Amerikassa kehitelty Theraplay-terapia, mutta tässä sitä hyödynnetään kevyempänä versiona. Menetelmä pohjautuu myös kahteen vanhemmuuden kannalta tärkeään teoriaan: kiintymyssuhde- ja mentalisaatioteoriaan.
Menetelmää voi hyödyntää perhetyössä ja neuvolassa. Esimerkiksi Hämeenlinnassa terveydenhoitajat ovat vetäneet pienryhmiä jo vuosia. Vauvan Taika tekee yhteistyötä myös Lahden ensi- ja turvakodin kanssa. Se hyödyntää menetelmää Pidä kiinni -toiminnassa, joka on tarkoitettu päihdeongelmista kärsineille äideille.
Menetelmän vaikuttavuutta on tutkittu: Mikäli yhden työparin kahden vuoden aikana kohtaamista äideistä kolme välttyy masennukselta, toiminta on taloudellisestikin kannattavaa. Pienryhmät vähentävät äitien synnytyksen jälkeistä masennusta ja parantavat äitien myönteistä tunneilmaisua.
Uusia ohjaajia Saara Salo ja Vauvan Taika -tiimi kouluttaa kahdesti vuodessa. Koulutukseen kuuluu neljä lähipäivää.
Saattaen vaihtaen
Viime vuonna Vauvan Taika -toimintaan osallistui 75 perhettä. Merkityksellisimpänä osallistujat pitävät vertaistukea ja saamiansa äitikavereita.
Jotta kukaan ei jäisi tyhjän päälle, jokainen äiti käy toiminnan päätyttyä yksilöllisellä palautekäynnillä. Ryhmäläiset saavat kokoontua iltaisin Diakonialaitoksen tiloissa, vaikka heidän viralliset tapaamiset olisivat jo loppu. Samassa rapussa Vauvan Taian kanssa toimii Diakonialaitoksen Särö eli lapsiperheiden vapaaehtoistoiminta, ja osa jatkaa sinne.
”Pitää hyväksyä, että emme voi auttaa kaikkia kaikissa asioissa. Parisuhteen vaikeudet nousevat usein esiin, mutta meidän pääkohde on äidin ja vauvan suhde”, Sirpa sanoo.
Vielä mahassa olevalle vauvalle soitetaan soittorasiaa ja mietitään, millainen persoona musiikkia kuuntelee. Ohjaajille on oma opas menetelmästä, ja myös äidit saavat tehtäväkirjan.
Hoivaa ja leiki -menetelmä
Kahden työntekijän ohjaama 3–4 äidin ryhmä.
Suljettu pienryhmä kokoontuu neljä kertaa raskausaikana ja seitsemän kertaa vauvan syntymän jälkeen.
Pienryhmässä vahvistetaan äitiyttä ja kykyä herkistyä havainnoimaan ja vastaamaan vauvan viesteihin sekä nauttimaan hoivaajan roolista. Tapaamisissa vaihtelevat leikki, hoiva ja ohjattu keskustelu. Lopuksi kahvitellaan.
Menetelmä perustuu tutkittuun tietoon ja sen vaikuttavuutta on tutkittu. Menetelmää voi hyödyntää perhetyössä ja neuvoloissa. Sitä käytetään myös isille ja perheille.
Vauvaperhetyön päällikkö Sirpa Ernvall
Kätilö, terveydenhoitaja ja terveystieteiden kandi. Työskenteli ennen Vauvan Taikaa parikymmentä vuotta hyvinvointipäällikkönä kuntapuolella.
Työn helmet:
”Kun synnytystä pelännyt äiti on selvinnyt siitä piirun verran paremmin kuin uskalsi toivoa. Kun näen äidin onnen ja ilon, kun hän löytää yhteyden vauvaan ja molemmat nauttivat. Kun huoneessa nauru raikaa ja kuulen äitien sopivan vaunulenkkejä.”
Työssä vaikeinta:
”Oma herkkyys tuntuu vanhemmiten vain lisääntyvän. Liikutun usein, kun kuuntelen äitejä. Mutta enpä ainakaan ole kyynistynyt!”
Missä kupla? Annika Tonteri ja Emilia seuraavat Mirkun puhaltamien saippuakuplien matkaa.
Vauvaperhetyöntekijä Mirkku Kuivalainen
Koulutukseltaan sosionomi. Työskennellyt aiemmin varhaiskasvatuksessa ja vankilan perheosastolla.
Työn helmet:
”Äitiyden kasvutarinan seuraaminen on ihanaa! On hienoa kuulla asiakkaiden oivalluksia äitiydestä. Näen ilmeistä ja eleistä, miten merkityksellistä meidän työmme on.”
Työssä vaikeinta:
”Sen pohtiminen, saako äiti ja perhe kaiken tuen, mitä he rankassa tilanteessa tarvitsisivat. Meihin saa ottaa aina yhteyttä, vaikka viralliset kokoontumiset loppuisivatkin. Se lähtee jo Diakonialaitoksen arvoista.”
