Voiko pomon kanssa jutella muustakin kuin työstä? Kuinka palkanmaksu tapahtuu? Miten selvitä paperisodasta Valviran kanssa? Kummitoiminta auttaa Filippiineiltä tulleita sairaanhoitajia käytännön asioissa ja helpottaa Suomeen kotiutumista.
Filippiiniläiset sairaanhoitajat Rogenie Oro ja Marvin Joseph Roxas jakavat monta samaa kokemusta. He tulivat Suomeen pari vuotta sitten. He myös myöntävät auliisti, että suomen kieli jännittää ja tuottaa edelleen töitä sen verran, että haastattelu käydään valtaosin englanniksi.
Yhteistä on myös kokemus potilaiden kärsivällisyydestä.
”Potilaat jaksavat kuunnella eivätkä naura tai takerru virheisiin. Parhaiten suomea pääsee puhumaan heidän kanssaan”, sanoo Roxas.
”Kyllä. Ja kun opin suomea paremmin, myös työkavereiden kanssa on helpompi kommunikoida”, täydentää Oro.
Molemmat ovat kokeneita työntekijöitä. Roxas on ollut töissä kotimaansa lisäksi Saudi-Arabiassa, jossa hän eteni viidessä vuodessa ensiavun esihenkilöksi. Elämää Saudeissa hän kuvailee työn täyteiseksi.
”Työpäivät olivat 12-tuntisia. Ensimmäisen puolen vuoden aikana ei ollut juuri yhtään vapaapäivää.”
Orolla on vastaavanlainen lähes viiden vuoden kokemus Singaporesta farmasian puolelta.
”Ennen Suomea olimme kuin robotteja. Suomen työtunnit tuntuivat aluksi vähältä.”
”Suomessa arvostetaan elämänlaatua. Kun itse voit hyvin, voit antaa parastasi työlle”, Roxas sanoo.
Rogenie Oro ja Marvin Joseph Roxas tulivat Filippiineiltä 22 sairaanhoitajan ryhmässä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle loppuvuodesta 2022 (silloin vielä Vantaan kaupunki). Heitä varten aloitettiin projekti, joka ristittiin kummitoiminnaksi.
”Aluksi ajatuksena oli, että jokaisella tulijalla on työyhteisössä oma nimetty kumminsa, mutta se ei toteutunut, koska johto koki sen vievän liikaa resursseja”, kertoo hr-asiantuntija Tuija Vilkko.
Sen sijaan käytännöksi tuli järjestää työajalla kahdesti kuussa kummitapaamisia, joissa puhutaan suomalaisesta työelämästä ja kulttuureihin liittyvistä eroista. Kummeja on kaksi. Tapaamisissa on käsitelty muun muassa työsopimusta, palkanmaksua, lomarahoja sekä sitä, miten paljon töitä voi tehdä lain suomissa rajoissa.
”Olemme pitäneet tilaisuudet englanniksi, jotta kaikki ovat varmasti ymmärtäneet”, sanoo kummeista toinen, opetushoitaja Kati Pajari.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue pyrkii helpottamaan tulijoiden kiinnittymistä Suomeen ja työpaikkaansa monin tavoin. Kummit auttavat paperisodassa sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran kanssa, ja hyvinvointialue maksaa Valviran perimät maksut, jotka nousevat noin 2 650 euroon per henkilö. Työharjoittelua on 7–10 viikkoa, ja työnantaja maksaa ajalta palkkaa. Työnantaja on myös lainannut hoitotieteen opintoja varten kannettavat tietokoneet.
Työpaikkojen yhdenvertaisuus ja mahdollisuus järjestäytyä ammattiliittoihin ovat tehneet vaikutuksen.
Suomeen tulon ehtona oli A2.2-tason suomen kielen taito eli kehittyvä peruskielitaito. Rekrytoinnista vastaavien tiedossa olivat myös aikaisemmat opinnot. Vähimmäistasona olivat sairaanhoitajan kandidaattiopinnot.
”Ei ole välttämättä järkevää tulla Suomeen, jos edeltävät opinnot ovat kovin puutteelliset”, Vilkko huomauttaa.
Suomessa ei ole yhtenäistä käytäntöä tutkintojen tunnustamiseen EU:n ulkopuolelta tuleville sairaanhoitajille, vaikka lääkäreillä sellainen on. Vertailun vuoksi: Ruotsissa tutkintojen tunnustamiseen on polku, ja se maksaa maahan tulevalle hoitajalle 100 euroa.
”Kyllä Suomen olisi jo korkea aika saada EU:n ulkopuolelta tulevien laillistamispolku kuntoon”, Tuija Vilkko sanoo.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella jokaiselle tulijalle on pystytty räätälöimään oma pätevöitymispolku kummitoiminnassa.
Tulijoiden kanssa käytiin Vilkon mukaan jo alkuvaiheessa tarkasti läpi, millaisia etenemisvaihtoehtoja hyvinvointialue voi tarjota. Kaikki aloittivat heti työt hoiva-avustajina. Tulijoista kuusi aikoo hankkia Suomessa lähihoitajan ja 16 sairaanhoitajan pätevyyden. Täydentävät sairaanhoitajaopinnot työnantaja on järjestänyt Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa.
Hoitotieteisiin kuuluvat opinnot käydään suomeksi. Iso osa opinnoista muodostuu lääketenteistä.
”Opinnot ovat eri vaiheissa ja jokainen etenee omaan tahtiinsa”, Kati Pajari sanoo.
Suomen kielen taito joutuu tulikokeeseen tänä syksynä, kun sairaanhoitajaksi tähtäävät osallistuvat yleisen kielitutkinnon (YKI) -testiin. Testin tulos vaikuttaa siihen, tunnustaako Valvira pätevyyden – ja siten myös palkkaan.
Rogenie Oro ja Marvin Joseph Roxas kertovat, että kielitesti jännittää. He valmistautuvat testiin lukemisen lisäksi radio- ja tv-ohjelmien avulla.
Suomen kielen opinnot ovat Tuija Vilkon mielestä ydinasia, johon Suomen pitää panostaa entistä enemmän ulkomailta tulevien hoitajien kotouttamisessa. Kielikoulutus pyrittiin ottamaan paremmin huomioon, kun toinen ryhmä filippiiniläisiä saapui hyvinvointialueelle tämän vuoden keväällä. Te-keskuksen järjestämät keskusteluryhmät ovat nyt kahdesti viikossa, aikaisemman yhden kerran sijaan.
”Aluksi törmätään niin sanottuun onnellisuusmuuriin. Tulijat haluavat miellyttää eivätkä uskalla ilmaista sitä, etteivät ymmärrä. Monet ujostelevat puhua suomea, kun haluaisivat puhua sitä täydellisesti ilman virheitä. Lohdutan heitä ja puhun itse rallienglantia.”
Monet ujostelevat puhua suomea, kun haluaisivat puhua sitä täydellisesti ilman virheitä.
Vaikka kielenkäyttö takeltelee, suomalainen työkulttuuri alkaa olla filippiiniläisille tuttua. Eniten tulijoita on Kati Pajarin mukaan hämmästyttänyt ehkä se, että työntekijät voivat keskustella vapaasti esihenkilön kanssa.
”He olivat tottuneet siihen, että pomoa saa häiritä vain, jos on ongelmia työasioissa. Ei tullut kuuloonkaan, että he olisivat menneet samaan kahvipöytään juttelemaan omia asioitaan.”
Vaikka Suomen talvi on pitkä, pimeä ja kylmä, Rogenie Oro ja Marvin Joseph Roxas löytävät monta hyvää syytä kotiutua Suomeen. Näitä ovat muun muassa sauna, kuntosali ja metsät, joissa voi liikkua vapaasti. Myös työpaikkojen yhdenvertaisuus ja mahdollisuus järjestäytyä ammattiliittoihin ovat tehneet heihin vaikutuksen.
Oro ja Roxas kiittelevät myös Suomen kirjastoverkostoa monipuolisine palveluineen. Ja jos menohaluja riittää, opiskella voi niin paljon kuin haluaa – monesti ilmaiseksi.
”Täällä voit olla mitä vain ja ilmaista itseäsi vapaasti. Myös naiset voivat,” Roxas sanoo.
Työnantajansa järjestämää kummitoimintaa filippiiniläiset pitävät ehdottoman tärkeänä. He ovat kokeneet voivansa luottaa kummeihin – heiltä voi kysyä mitä vain vaikkapa sähköpostilla.
”Olemme todella kiitollisia Tuijalle ja Katille. He ovat olleet avuliaita ja kärsivällisiä meidän kanssamme”, Roxas sanoo.
”He uskovat, että onnistumme”, Oro iloitsee.
