”Ohimolla tuntuva päänsärky, niska- ja korvakipu ja huimaus ovat tyypillisiä TMD-oireita. Korvien soiminen ja äänentuotto-ongelmat ovat huonommin tunnettuja haittoja.”
Mieltä kuormittavat asiat, työkiireet ja stressi kiristävät leukapieliä.
Valtaosa Kirsin potilaista tulee lääkärin lähetteellä. Osa hakeutuu TMD-fysioterapiaan oma-aloitteisesti, osa fysioterapeuttikollegoiden ja osa psykologin ohjaamina.
”Mieltä kuormittavat asiat, työkiireet ja stressi kiristävät leukapieliä. Hoitajien kuormittuminen näkyy vastaanotollani.”
Lonksuuko leuka?
Kirsi aloittaa TMD-asiakkaidensa hoidon puolentoista tunnin vastaanottoajalla. Hän tunnustelee asiakkaan suun sisä- ja ulkopuolelta ja selvittää, onko lihaksissa jumeja. Hän katsoo, onko asiakkaan hampaissa kulumia, poskien limakalvoilla puremajälkiä tai kielessä piparkakkureuna. Niitä tulee, kun narskuttelee hampaitaan ja narskuttelu kiristää puremalihaksia, Kirsi kertoo asiakkaalleen.
”Useimmat narskuttavat öisin ja ovat autuaan tietämättömiä tavastaan. Osa narskuttelee, kun keskittyy tekemään jotain. Narskuttelu voi myös olla muisto korona-ajasta ja tiedostamattomasta keinosta purkaa maskien aiheuttamaa epämukavuutta.”
Narskuttelijaa Kirsi kehottaa varaamaan ajan hammaslääkärin vastaanotolle purentakiskon arviointiin.
”Kisko suojaa hampaita ja rentouttaa puremalihaksia. Joskus syy oireisiin on epätasapainoisessa purennassa, ja siinäkin hammaslääkäri auttaa.”
Kirsi tutkii myös leukanivelet. Hän seuraa niiden liikettä ja kuuntelee siitä mahdollisesti tulevaa ääntä. Lonksuuko leuka? Kuuluuko rahinaa? Lisäksi Kirsi tarkistaa asiakkaan niskan ja ryhdin.
”Puremalihakset ovat osa asentoa ylläpitävää järjestelmää. Kun yhtä kohtaa kiristää, toinen seuraa perässä.”
Kirsi muistuttaa päätetyötä tekevää asiakasta työasennosta. ”Eteenpäin työntynyt pään asento ja istuessa leuan nojaaminen kämmeneen kiristävät kaulaa ja kuormittavat leukaniveltä ja puremalihaksia.”
Poikkea Alkossa
Kirsi aloittaa asiakkaan hoidon heti ensimmäisellä tapaamisella. Hän käsittelee purentaan osallistuvia kudoksia ja tukee leukaniveltä huomaamattomalla kinesioteipillä. Joitain asiakkaitaan hän auttaa akupunktiolla.
”Pari neulaa kumpaankin hartiaan, toiset ohimolle, korvalle ja leukaan ja yksi peukalohankaan. Akupunktiossa elimistöön vapautuvat endorfiinit tekevät tehtävänsä puolessa tunnissa.”
Kirsi ohjaa asiakkaalle sopivia harjoitteita ja antaa linkin videolta löytyviin, purentaelimiä rentouttavaan hierontaan ja harjoituksiin.
”Jo nauraminen rentouttaa koko kehon. Veden purskuttelu suussa rentouttaa poskilihakset.”
Toisinaan asiakas saa Kirsiltä vinkin poiketa kotimatkalla Alkossa. Jos on vuosia kiristellyt leukaperiään, voi olla vaikea erottaa kasvojen rentoa olotilaa jännittyneestä, Kirsi selventää.
”Minuutiksi etuhampaiden väliin lappeelleen asetettu perinteinen viinipullon korkki rentouttaa mukavasti leukaniveliä.”
Sinnittelyä liian pitkään
Kirsi on hoitanut purentaelinten toimintahäiriöitä neljä vuotta. Sinä aikana hoito on muuttunut entistä kokonaisvaltaisemmaksi.
”Asiakas ja fysioterapeutti miettivät yhdessä syytä oireisiin ja ymmärtävät yhteyden mielen ja kehon välillä.”
Kirsi ohjaa entistä useamman asiakkaansa psykologille.
”Aloitan asiakastapaamisen aina haastattelulla ja kyselen asiakkaan työstä, harrastuksista ja kotikuulumisista. Aina keskustelua ei käydä kuivin silmin.”
Mindfulness lievittää kiireen tunnetta, mutta ei helpota hoitoalan resurssipulaa.
Mieltä rentouttavat asiat rentouttavat myös kehoa, ja siksi Kirsi kannustaa asiakkaitaan luontoon samoilemaan. Osa TMD-fysioterapeuteista ohjaa mindfulnessia asiakkailleen.
”Tietoinen syvään hengittäminen ja yhteen asiaan keskittyminen kerralla lievittävät kiireen tunnetta. Hoitoalan resurssipulaa tai huonoa työilmapiiriä ne eivät kuitenkaan helpota”, Kirsi muistuttaa.
Ihminen tottuu jatkuvaan väsymykseen ja alkaa pitää sitä normaalina olotilana. Hoitajat sinnittelevät jaksamisensa kanssa aivan liian pitkään, Kirsi sanoo.
”Voin olla ensimmäinen ihminen, joka pysäyttää hoitajan miettimään omaa jaksamistaan. Hän voi lähteä huoneestani uupumuksen vuoksi suoraan sairauslomalle.”
Elämä on opettanut Kirsiä keventämään kuormitustaan. Hän on hoitanut fysioterapeutin uransa aikana Mengelen ihmiskokeiden uhreja Israelissa ja myöhemmin vaikeavammaisia ihmisiä kotimaassa.
”Niissä töissä opin, etten kanna töitä vapaalle. Työpaikalla olen mahdollisimman hyvä fysioterapeutti, mutta kotona olen jotain ihan muuta.”
Silti Kirsinkin leukapieliä kiristää. ”Nauran ja puhun varmaan liikaa.”
