Tunneyhteys kehittää keskosen aivoja – ”Suomessa olemme olleet jo pitkään hyvinkin oikeilla linjoilla”

Helsingin ja Columbian yliopistojen yhteistutkimuksessa selvitettiin, miten keskosvauvan ja vanhemman välisen tunneyhteyden tukemisella voidaan vaikuttaa vauvan aivoverkostojen toimintaan. Mitä selvisi, väitöskirjatutkija Pauliina Yrjölä?

Uusi hoito paransi keskosvauvojen aivoverkkojen toimintaa niin paljon, että se muistutti täysiaikaisena syntyneiden verrokkilasten aivojen toimintaa. Ja mikä tärkeintä, nämä muutokset liittyivät myös parempaan myöhemmän iän neurokognitiiviseen kehitykseen.

Yhdysvalloissa toteutetussa tutkimusosiossa kaikki vauvat saivat normaalia keskoshoitoa, mutta osalle perheistä annettiin lisäksi tukea lapsen ja vanhemman välisen yhteyden vahvistamiseksi. Lasten aivosähkökäyrää mitattiin, minkä jälkeen vertasimme, miten aivojen toiminnalliset verkostot erosivat näiden kahden ryhmän välillä. Tuloksia verrattiin lopuksi täysiaikaisena syntyneiden vauvojen aivoverkostoihin.

Miten vastasyntyneiden teho-osastolla työskentelevä hoitaja voi ohjata vanhempia luomaan hyvän tunneyhteyden lapseensa?

Suomessa olemme olleet jo pitkään hyvinkin oikeilla linjoilla hoidon suhteen. Meillä on otettu vanhemmat tiiviisti mukaan keskosensa hoitoon ja korostettu oleellista eli läsnäoloa ja läheisyyttä, esimerkiksi kenguruhoitoa. Tutkimuksessamme vanhempia ohjeistettiin myös ottamaan katsekontakti vauvaansa, ja äitejä kehotettiin puhumaan hänelle ääneen tunteistaan.

Viime vuosina keskosvauvojen teho-osastohoitoon on tuotu useissa tutkimuksissa erilaisia stimuloivia aistiympäristöjä, muun muassa musiikkia ja hierontaa. Meidän tutkimuksemme kuitenkin osoittaa, että aivan yksinkertaisella, tunneyhteyteen vaikuttavalla hoidolla voidaan päästä todella hienoon tulokseen.

Pätevätkö tutkimuksen tulokset muihin kuin keskosvauvoihin?

Lukuisat tutkimukset antavat viitteitä siitä, että tunneyhteydellä on hyvin suuri vaikutus aivotoimintaan. Siksi on syytä olettaa, että tunneyhteyden vahvistaminen edistää vauvan yleistä kehitystä myös muilla kuin keskosvauvoilla.

Miksi Helsingin ja Columbian yliopistot kiinnostuivat tutkimaan tätä aihetta?

Keskosvauvojen aivojen kehityksen tukeminen on edelleen maailmalla haaste. Sitä voi olla vaikea toteuttaa muun hoitorutiinin rinnalla. Hoito tapahtuu monin paikoin pitkälti keskoskaapeissa, eikä vanhempien osallistumista hoitoon korosteta kuten meillä.

Yhdysvaltalaisessa Columbian yliopistossa on tutkittu kymmeniä vuosia tunneyhteyden roolia neurologisessa ja psykiatrisessa kehityksessä, ja yhdysvaltalaiset halusivat viedä tätä tietoa teho-osastojen toimintatapoihin. Helsingissä sijaitsevassa BABA-tutkimuskeskuksessa taas on osaamista aivojen verkostoanalyysistä, ja me kiinnostuimme siitä, voisiko tunneyhteyden tukeminen vaikuttaa suoraan vauvan toiminnallisiin aivoverkostoihin.

Pauliina Yrjölä ja muu tutkimusryhmä: Facilitating early parent-infant emotional connection improves cortical networks in preterm infants. Pauliina Yrjölä on erikoistuva sairaalafyysikko Husissa ja Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston väitöskirjatutkija BABA Centerissä.