”Tavoitteen pitää olla sellainen, jota perhe voi kuvitella noudattavansa 40 vuotta” – Sydänliiton Marjaana Kauranen edistää perheiden terveyttä

Parempi kehua perhettä yhteisestä ateriasta kuin lähteä ruotimaan rasvavalintoja, jotka eivät osu aivan kohdilleen. Marjaana Kauranen uskoo perheiden terveyden edistämisessä myönteisyyden voimaan.

Kuvateksti
”Sydänliitto oli ensimmäinen työpaikka, jossa tarjottiin tervetulokahvit tullessani töihin. Työskentelen hersyvässä ja innostuneessa tiimissä, jossa iloitaan tosi pienistä asioista”, sanoo Marjaana Kauranen.
Kuva: Liisa Takala

Lasten digilaitteiden käyttö ja ruutuaika puhuttavat tällä hetkellä perheissä ylivoimaisesti eniten. Tämän tietää terveyden edistämisen ja viestinnän asiantuntija Marjaana Kauranen, 46, joka työskentelee Sydänliiton lapsiperhetiimin Neuvokas perhe -toiminnassa. Lapsiperhetiimiin kuuluu myös Sydänmerkki, joka auttaa kuluttajaa parempien ruokavalintojen tekemisessä.

Neuvokas perhe -menetelmä on valtakunnallinen, tutkittuun tietoon perustuva elintapaohjausmenetelmä. Käytännössä perheille ja perheiden kanssa työskenteleville ammattilaisille tarjotaan verkossa, somessa ja uutiskirjein vinkkejä ja ideoita hyvinvointiin – koskevatpa pohdinnat syömistä, liikkumista, lepoa, ruutuaikaa tai lapsen kehosuhdetta.

”Vanhemmuus on aina ollut vaikeaa, mutta helppoa se ei ole tässäkään ajassa muun muassa älylaitteiden takia”, Marjaana sanoo.

Mainos alkaa
Turvan mainos.
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Turvan mainos.
Mainos päättyy

Asiaan vaikuttaa suuresti se, ettei nykyäideillä ja -isillä ole kokemusta siitä, miten heidän vanhempansa ovat rajanneet ruutuaikaa tai auttaneet lasta itsesäätelyssä. Digilaitteet ovat niin uusi asia.

”Olin 19-vuotias, kun ostin ensimmäisen kännykkäni. Eivätpä omat vanhempani ole minua opastaneet älylaitteiden käyttöön.”

Työvälineitä ammattilaisille

Neuvokas perhe on laatinut terveydenhuollon, kasvatuksen ja opetuksen sekä ruokahuollon ammattilaisille omat verkkosisältönsä. Ammattilaisille tarjotaan myös koulutuksia ja työvälineitä perheiden elintapaohjaukseen sekä ideoita ja materiaalia lasten ruokakasvatukseen.

Marjaana vastaa pääosin ammattilaisviestinnästä ja erityisesti terveydenhuollon ammattilaisille suunnatuista sisällöistä verkossa ja uutiskirjeissä. Hän työskenteli 17 vuotta terveydenhoitajana äitiys- ja lastenneuvolassa ennen kuin siirtyi pari vuotta sitten Sydänliittoon. Hän on koulutukseltaan myös psykiatrinen sairaanhoitaja ja teki alan sijaisuuksia opiskeluaikanaan.

Marjaanan työnkuvaan kuuluu niin ikään Neuvokas perhe -menetelmän kehittäminen sekä ammattilaisille suunnattujen koulutusten pitäminen. Lisäksi hän ylläpitää ammattilaisverkostoa.

Viime vuosien aikana Neuvokas perheen viisihenkinen tiimi on uudistanut sekä perheille että ammattilaisille suunnattuja sisältöjä. Marjaana on panostanut ammattilaisten osion selkiyttämiseen muun muassa erottelemalla eri ammattilaisille tarkoitetut sisällöt toisistaan. Perheille kohdistettuja sisältöjä on ryhmitelty enemmän lapsen iän mukaan.

Muutoksen tulee olla sellainen, jota voi kuvitella noudattavansa seuraavat 40 vuotta.

Marjaana on päässyt kirjoittamaan artikkeleita liiton julkaisemaan Sydän-lehteen ja tuottamaan sisältöjä liiton verkkosivuille. Hänen neuvolatyöstä kertynyttä ammattitaitoaan arvostetaan ja häntä kannustetaan käyttämään sitä työssään.

Kasvokuva Marjaana Kaurasesta.
Kuva:
Liisa Takala

Marjaana Kauranen kertoo: Tätä työkaverini eivät minusta tiedä:

”Olen huithapeli, mitä kukaan nykyisistä työkavereistani ei usko. Vaelluskaverini voisivat kertoa, että kun muut viikkaavat tavaransa rinkkaan, minä sullon. Petiä en ole pedannut vuoteen, paitsi kevään ylioppilasjuhlien ajaksi.”

Sydänliitolla on esimerkiksi parhaillaan menossa hanke naisten terveydestä vaihdevuosi-ikäisenä. Jos nainen on raskausaikana sairastanut pre-eklampsian, hänellä on kohonnut riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin myöhemmällä iällä. Marjaana on ollut suunnittelemassa ja arvioimassa aiheeseen liittyviä sisältöjä, sillä hänellä on ymmärrystä siitä, millaista tietoa verkossa kannattaa tarjota ja mitä kautta se löydetään.

Ruutuvapaa ruokapöytä

Marjaana on ollut aina kiinnostunut vuorovaikutuksesta, ja hän on tehnyt aiheesta myös opinnäytetyönsä. Niinpä hän on erityisen huolissaan älylaitteiden vaikutuksesta pienten vauvojen ja vanhempien väliseen vuorovaikutukseen.

”Kun vauva katsoo vanhempaansa, hän tulkitsee koko ajan tämän ilmeitä ja eleitä. Jos vanhempi hermostuu älylaitteen tarjoamasta tarinasta, vauva olettaa tunnetilan johtuvan hänestä.”

Meidän aikuistenkin tulisi rajata omaa kännykän käyttöämme tietoisesti.

Se, etteivät vanhemman tunteet ole tilanteessa vauvan ennakoitavissa, on Marjaanan mielestä huolestuttavaa. ”Turvallisuuden tai turvattomuuden tunne on herkkä asia, joka kehittyy 0–1-vuotiaana.”

Älylaitteet vähentävät vuorovaikutusta myös isompien lasten kanssa. Jos vanhemman huomio on liimaantunut laitteeseen nuoren yrittäessä saada kontaktia, tämä voi olettaa, ettei vanhempi ole kiinnostunut hänen asioistaan. Jossain vaiheessa kontaktinottoyritykset lakkaavat.

”Meidän aikuistenkin tulisi rajata aivan tietoisesti omaa kännykän käyttöämme samalla tavoin kuin vanhempien tulisi osata asettaa rajat jälkikasvulle.”

Kotiin olisi hyvä luoda ruutuvapaita tiloja ja tilanteita, kuten ruokailuhetki. Puhelimissa kannattaa käyttää apuna sovelluksia, jotka rajoittavat ruutuaikaa sekä vanhemmilla että lapsilla.

Kuuntele ja kehu

Marjaana oli vielä töissä neuvolassa, kun hän pääsi Sydänliiton Neuvokas perhe -koulutukseen. Menetelmäkoulutus oli tuolloin hallituksen kärkiohjelmassa ja lähes kaikki terveydenhoitajat Suomessa koulutettiin käyttämään sitä.

Tärkein oppi oli, miten terveydenhoitajien kannattaa puhua perheelle elintavoista. Oleellista on kuunnella tarkalla korvalla – tukea ja kannustaa sitä hyvää, mitä perheessä jo tehdään. Tämä on menetelmän ydin.

”Kannattaa mieluummin kehua ja kannustaa, kuinka hienoa on, että perheessä syödään yhdessä päivällinen sen sijaan, että lähtee ruotimaan, onko rasvojen laatu aivan kohdallaan.”

Samalla voi miettiä perheen kanssa, mikä on se pieni askel tai tavoite, jota kohti he ovat valmiita kulkemaan.

”Tavoitteen pitää olla omannäköinen ja sopivan kokoinen juuri heille. Muutoksen tulee olla sellainen, jota voi kuvitella noudattavansa seuraavat 40 vuotta. Muuten siitä ei ole apua.”

Marjaana kokee vahvuudekseen ihmisten kohtaamisen, ja hän on saanut äidiltään verenperintönä innostuksen järjestö- ja vapaaehtoistyöhön. Parasta nykyisessä työssä onkin merkityksellisyys.

”Se, että joku ihminen voi paremmin, kun teen työni hyvin. Tai että voin auttaa ammattilaista tekemällä heille työkaluja – auttamaan heitä auttamaan perheitä.”

Sydänliiton opasvihkosia.
Minä olen -vahvuustehtävä auttaa lapsen vahvuuksien tunnistamisessa ja näkyväksi tekemisessä. Neuvokas perhe -menetelmän mukaan vahvuussanoja pitää kuulla usein, jotta lapsi alkaa sisäistää, millainen hän on.
Kuva:
Liisa Takala

Työviikkoni: Etänä ja lähityössä

Maanantai. Etäpäivä. Vastasin sähköposteihin ja pidimme kollegan kanssa palaverin verkkosivujen sisällöistä. Toisessa palaverissa arvioin toisen tiimin tuottamia sisältöjä.

Tiistai. Etäpäivä. Hyvinvointialueen elintapaohjausryhmän kokoontuminen. Valmistauduin torstain koulutukseen.

Keskiviikko. Tiimipalaveri toimistolla Helsingissä. Nämä päivät pyrimme rauhoittamaan Teams-palavereilta ja keskitymme yhteisiin asioihin. Ideointi, innostuminen ja yhdessä tekeminen on kuitenkin helpointa livenä. Tällä kertaa esityslistalla oli muun muassa Ruutuaika-kampanjan sisältöä ja viestintää.

Torstai. Pidin Neuvokas perhe -etäkoulutuksen, johon osallistui terveydenhoitajia, perhetyöntekijöitä, ravitsemusterapeutti ja liikunnan­ohjaaja.

Perjantai. Työpäivä Helsingissä. Junassa kirjoitin huomioita ja tilastoja koulutuksesta sekä kävin läpi torstain Teams-viestejä ja sähköposteja. Toimistolla kävimme niitä läpi kollegan kanssa. Yhteispalaveri vastuullisemmasta painopuheesta Sydänliitossa.