Yhtä lailla väärä on luulo, että viisaudenhampaat otettaisiin pois kaikilta varusmiehiltä. Ne poistetaan vain tarvittaessa.
Jos viisaudenhammas poistetaan, leukaluuhun ja limakalvolle jää iso kolo, jonka paraneminen vie pari viikkoa. Siksi poisto pitää ajoittaa niin, että edessä ei ole esimerkiksi metsäleiriä, koska siellä on vaikeaa huolehtia suun hygieniasta.
Hammashoidon yhteydessä voi saada pussin, johon kuuluu hammasharja, -tahnoja ja -lankaimia sekä silikonitikkuja.
”Leirillä ei moni hampaita pese. Ei jaksa, huvita eikä kiinnosta. Silloin ikenet saattavat alkaa vuotaa verta ja tulee vihlontaa ja muita oireita. Ohjeeksi olen antanut, että hampaita kannattaa hoitaa erityisen hyvin ennen sotaharjoitusleiriä ja sen jälkeen. Etenkin lomilla on hyvä käyttää aikaa suunterveyden hyväksi.”
Nuuskan käyttö kasvussa
Nuuskan käyttö on kasvanut kasvamistaan varusmiesten keskuudessa. Ruotuväki-lehti kertoi syksyllä 2021, että varusmiehistä noin 35 prosenttia nuuskaa. Heistä joka viidennellä käyttö on päivittäistä.
Marja arvelee nuuskaamisen johtuvan osaksi siitä, että palvelusaikana on vaikea löytää paikkoja, tilanteita ja aikaa, missä tupakointi on sallittua. Nuuskaa voi pitää ylähuulessa milloin ja missä vain. Myös kadettien nuuskan käyttö on melko yleistä.
Moni aloittaa nuuskankäytön palvelusaikana ja luulee voivansa lopettaa siviilissä, mutta eihän se niin helppoa ole.
”Terveysvalistus menee kuuroille korville. Moni aloittaa nuuskan käytön täällä ja luulee lopettavansa siviilissä, mutta eihän se niin helppoa ole, koska nuuskassa on paljon koukuttavaa nikotiinia. Usein luullaan, että nuuskalla on piristävä vaikutus, mutta tunne johtuu siitä, että nuuskan vieroitusoireita lääkitään uudella nuuska-annoksella.”
Nuuskan sisältämä nikotiini rasittaa sydän- ja verenkiertoelimistöä, heikentää elimistön vastustuskykyä sekä lisää syöpäriskiä. Suussa se voi aiheuttaa ienten vetäytymistä ja siihen liittyvää hampaiden kivuliasta vihlontaa.
Myös energia- ja virvoitusjuomien käyttö on varuskunnissa runsasta, mikä heikentää suun terveyttä.
Hammas kämmenellä
Välillä päivystykseen tulee nuori, jolla on hammas tai kaksi kämmenellä.
”Yksi työn mielenkiintoisista puolista liittyy juuri työn arvaamattomuuteen”, Marja miettii.
Hampaita voi irrota, kun varusmies tai kadetti kompastuu ja iskee rynnäkkökiväärin perällä suuhunsa. Hammashoidossa irronnut hammas kiskotetaan takaisin paikalleen.
”Kompastumiset johtuvat useimmiten väsymyksestä. Koska varusmiehet ovat omien lapsieni ikäisiä, näissä tilanteissa mieleeni tulee välillä kysyä, joko olet soittanut äidillesi ja sanonut, että kaikki on hyvin.”
Santahaminan pienellä terveysasemalla tehdään tiivistä yhteistyötä eri ammattilaisten kesken. Kun varusmies tulee vastaanotolle esimerkiksi huuli haljenneena, hän voi asettua hammaslääkärin tuoliin.
”Lääkäri ompelee huulen ja me hoidamme hammaslääkärin kanssa sitten hampaat.”
Välillä varusmiehet ja kadetit hoppuilevat Marjan mukaan heti hoitoon tultuaan, että pääsisivät takaisin palvelukseen.
”Sanon usein, että kun tulet hoitohuoneeseen, kiire loppuu siihen. Täällä rauhoitutaan hoitoon. Siitä tulee itsellenikin hallinnan tunne.”
Työn yllättäviin puoliin kuuluvat myös puhelut ulkomailta. Esimerkiksi Libanonissa kriisinhallintatehtävissä oleva voi soittaa ja kysyy neuvoa hammasvaivan takia.
”Soittajat kysyvät yleensä ensimmäisenä, pitääkö lähteä monen tunnin ajomatkan päähän hammaslääkäriin vai riittääkö, että tulee hoitoon lomalla Suomessa.”
Marja haaveilee myös itse ulkomailla työskentelystä. Hänen haaveenaan on päästä kriisinhallinta- ja uhrintunnistustehtäviin.
”Meillä suomalaisilla on hyvä maine näissä tehtävissä maailmalla.”
Rutiinihommia ja kaksi tuntia liikuntaa
Maanantai. Potilaat tulevat vastaanotolla joko ajanvarauksella tai päivystysluonteisesti. Päivittäisiin rutiineihini kuuluu potilasvastaanoton lisäksi välinehuoltoa, sillä olen terveysasemamme välinehuoltovastaava. Tarvikekaappien inventointia.
Tiistai. Potilasvastaanottoa ajanvarauksella, päivystystä, terveysaseman välinehuoltoa. Teen tunnin kuntosalitreenin, sillä Puolustusvoimissa saa liikkua työajalla kaksi tuntia viikossa.
Keskiviikko. Potilasvastaanottoa ajanvarauksella, päivystystä, välinehuoltoa. Tarvikeaineiden tilaus.
Torstai. Potilasvastaanottoa ajanvarauksella, päivystystä, välinehuoltoa. Röntgenin kuukausikontrolli.
Perjantai. Potilasvastaanottoa ajanvarauksella, päivystystä, välinehuoltoa. Tilattujen tarvikeaineiden laittaminen paikoilleen. Tunti liikuntaa kuntosalilla.
