Suomalaiskätilö lähti avustustöihin Välimerelle: ”Ihmisiä pelastettiin melkein varmalta hukkumiskuolemalta”

Kun Arja Savolaisen, 58, kännykkä piippaa, saattaa siellä olla kutsu lähteä töihin katastrofialueelle jonnekin päin maailmaa.

Terveydenhoitajan ja kätilön koulutuksen saanut Arja työskentelee Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Naisten akuuttikeskuksessa. Sen lisäksi hän on Suomen Punaisen Ristin kansainvälisten avustusoperaatioiden konkari. Hän on auttanut äitejä ja lapsia kriisialueella Afganistanissa, maanjäristysalueilla Haitilla ja Nepalissa, pakolaisleireillä Bangladeshissa ja Kreikassa sekä tulvan tuhoamassa Mosambikissa.

Hänen edellinen komennuksensa oli viime syksynä, jolloin hän työskenteli viisi viikkoa Välimerellä Ocean Viking -nimisellä aluksella. Kyseessä oli kansainvälisen Punaisen Ristin ja SOS Mediterranée -järjestön operaatio, jossa autetaan Eurooppaan pyrkiviä ihmisiä turvaan.

”Komennus poikkesi aiemmista, sillä olimme keskellä tapahtumia. Näin omin silmin, miten ihmisiä pelastettiin kiikkeristä kumi- ja puuveneistä melkein varmalta hukkumiskuolemalta”, Arja kertoo.

Pelastetuissa paljon alaikäisiä

Välimeren komennus oli erilainen myös siksi, että se tapahtui laivalla. Pieneen nelihenkiseen terveystiimiin kuului Arjan lisäksi tehohoitolääkäri ja sairaanhoitaja sekä tiiminjohtaja, joka oli terveydenhoitaja-kätilö. Kun mukaan lasketaan miehistö ja pelastustiimi, henkilökuntaa oli yhteensä 30.

”Laivalla työskennellessä on erityisen tärkeää, että jokainen tietää oman paikkansa ja tehtävänsä. Ennen merille lähtöä meillä oli Napolin satamassa koulutusjakso, jonka aikana opiskelimme terveystiimin ja laivatyön protokollat, kuten pelastamistilanteet.”

Ocean Viking partioi kansainvälisillä merivesillä Libyan rannikon läheisyydessä. Öisin taivaanrantaan heijastuivat pääkaupunki Tripolin valot.

Noiden viiden viikon aikana avustushenkilökunta auttoi yli kolmeasataa ihmistä, jotka olivat kotoisin seitsemästätoista eri maasta. Heitä tuli paitsi Afrikan eri maista myös Lähi-idästä ja Aasiasta. Alaikäisiä oli paljon, kaikkiaan 89. Nuorimmat olivat vielä vauvoja.

”Pelastettujen kunto riippui paljon siitä, kuinka pitkään ja millaisissa oloissa he olivat olleet. Osa käveli laivaan omin jaloin, osa jouduttiin kantamaan paareilla. He tulivat vaatteet märkinä, oksennuksen ja ulosteen tahrimina.”

Arja kertoo, että jotkut polvistuivat heti suutelemaan laivan kantta ja kiittämään jumalaa, toiset olivat rankkojen kokemusten lyömiä. Moni oli joutunut olemaan pitkiä aikoja vankilan kaltaisissa oloissa tai pakkotöissä.

Seksuaaliväkivalta puheeksi

Kun pelastusoperaatio käynnistyi, terveystiimi asettui vastaanottamaan ihmiset. Tiimi sai etukäteen tiedon, millainen joukko pelastettuja oli tulossa: kuinka paljon heitä oli, missä kunnossa he olivat ja oliko mukana lapsia.

Arjan vastuulla oli huolehtia ensisijaisesti naisista ja lapsista. Terveystiimin tiloihin kuului ensiapuhuone, kätilön vastaanottotila sekä seurantahuone, jonka kerrossänkyihin mahtui kuusi potilasta.

”Tein äideille, lapsille ja vauvoille terveystarkastuksia ja huolehdin heidän päivittäisistä tarpeistaan. Joukkoon kuului myös muutamia raskaana olevia naisia, mutta raskaudet eivät olleet pitkällä. Tarvittaessa meillä olisi ollut mahdollisuus evakuoida ihmisiä helikopterilla Sisiliaan.”

Tavallisimpia ongelmia olivat merisairaus, vatsavaivat, päänsärky, ruhjeet ja haavat, gynekologiset vaivat sekä erilaiset iho-ongelmat kuten täit ja syyhy. Monilla oli myös palovammoja, jotka olivat tulleet pakoveneessä petrolin imeytyessä vaatteisiin ja polttaessa ihoa.

”Fyysisten ongelmien lisäksi hoidimme henkisiä haavoja ja annoimme tulkkien avustuksella keskusteluapua. Monet olivat hyvin traumatisoituneita.”

Monet naiset olivat kohdanneet seksuaalista väkivaltaa. Aiheesta puhuttiin kaikille tytöille ja naisille.

”Pyrin kuuntelemaan naisia herkästi ja rohkaisemaan heitä puhumaan, jos vaikutti siltä, että jokin painoi. Korostimme, ettei seksuaalinen väkivalta ole koskaan uhrin vika.”

Henkisen tuen antamisen lisäksi seksuaalisen väkivallan uhreja autettiin tekemällä heille raskaustestejä ja antamalla rokotuksia ja antibiootteja.

Monipuolisia tehtäviä

Ocean Viking on entinen rahtialus. Arja ja neljä muuta avustushenkilökuntaan kuuluvaa majoittuivat konteissa laivan kannella, muu henkilökunta laivan majoitustiloissa. Pelastetuille – erityisesti naisille ja lapsille – oli myös kontteja, mutta loput yöpyivät kannella katosten alla.

Laivaolosuhteissa tiimien työnkuva oli monipuolinen.

”Sen lisäksi, että me hoidimme ihmisiä, osallistuimme myös siivoamiseen, ruokailujen järjestämiseen ja partiointiin. Laivalla kiersi koko ajan kahden hengen partio valvomassa pelastettujen vointia ja ilmapiiriä. Ahtaissa oloissa eri ihmisten välillä saattoi herätä aggressioita.”

Toisaalta aluksella oli myös paljon elämäniloa ja eteenpäin menemisen meininkiä, Arja kertoo. Monet auttoivat miehistöä ja tiimejä laivan päivittäisissä askareissa ja nuoret pojat järjestivät huikeita break dance -esityksiä.

Ocean Vikingin ei ole helppoa löytää satamaa, joka huolisi sitä. Tällä kertaa Sisilian Augusta suostui ottamaan aluksen vastaan.

Pelastetut vastaanotettiin maihin yksitellen rekisteröimistä varten, minkä jälkeen heidät ohjattiin koronakaranteeniin toiselle laivalle. Ihmisten jatkoreittejä Arja ei tiedä. Yleensä osa hakee turvapaikkaa Italiasta tai jää sinne paperittomiksi siirtolaisiksi. Osa yrittää päästä eteenpäin Saksaan ja Ranskaan.

”Mieleeni jäi erityisesti eräs nuorimies, joka kertoi innostuneesti suunnitelmistaan. Hän oli koulutukseltaan insinööri ja hän pohti, että aivan ensin olisi opiskeltava italian kieli. Tuli tunne, että hän pääsee vielä pitkälle.”

Kriisit koskettavat kaikkia

Keväällä 2016 Arja työskenteli Kreikassa pakolaisleirillä, jossa majoittui esimerkiksi Syyriasta, Irakista ja Afganistanista Eurooppaan pyrkiviä ihmisiä.

Sittemmin muuttoliikettä on pyritty tukkimaan Turkin ja Kreikan välillä, joten painopiste on siirtynyt yhä enemmän Pohjois-Afrikan ja Euroopan väliselle reitille.

Olemme olleet aika pitkään aika kaukana maailman kriiseistä ja katastrofeista, ja silmien ummistaminen on ehkä siksi ollut helppoa.

Kreikan komennus avasi Arjan silmät pakolaiskriisille ja muuttoliikkeen moninaisille taustoille. Ihmiset pakenevat sotaa, väkivaltaa ja vainoa mutta myös ilmastonmuutoksen aiheuttamia luonnonkatastrofeja kuten kuivuutta.

”Me eurooppalaiset olemme osaltamme vastuussa siitä, että elinolot ovat paikoin muuttuneet mahdottomiksi.”

Nyt maailma on kierähtänyt taas uuteen asentoon. Sota koskettaa tällä kertaa Eurooppaa, jonka rajojen yli virtaa valtava määrä pakolaisia Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

”Olemme olleet aika pitkään aika kaukana maailman kriiseistä ja katastrofeista, ja silmien ummistaminen on ehkä siksi ollut helppoa. Enää se ei onnistu. Mitä lähempänä kriisi tapahtuu, sitä vahvemmin se herättää myös ajatuksen, että tuossa voisin yhtä hyvin olla minä.”

Vaarallinen matka

• Välimerellä hukkuu vuosittain satoja, aiemmin jopa tuhansia Eurooppaan pyrkiviä ihmisiä.
• Ocean Viking -alus on partioinut Välimerellä vuosia. Kun kannelta havaitaan merihädässä oleva vene, sen matkustajat pyritään pelastamaan alukselle ja viemään turvalliseen satamaan.
• Punaisen Ristin Kansainvälinen liitto ja ranskalainen SOS Mediterranée -järjestö ovat tehneet yhteistyötä Välimeren pelastusoperaatiossa viime heinäkuusta lähtien.
• Suuri osa Välimeren ylittäjistä lähtee vaaralliselle matkalle sisällissodan runtelemasta Libyasta. Monet turvaa hakevat päätyvät epätoivossaan yrittämään meren ylitystä merikelvottomilla veneillä.
• Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n mukaan Välimerellä on kadonnut 23 800 siirtolaista vuodesta 2014 laskien.

Lähde: Amnesty, SPR ja IOM