Sote-kriisin ratkaisemisessa tarvitaan arvostavaa vuorovaikutusta, sanoo johtamistutkija

Mitä dialoginen johtaminen tarkoittaa?

Dialoginen johtaminen perustuu toisen arvostamiseen, avoimeen ja tasavertaiseen dialogiin sekä kuuntelemisen ja kuulemisen taitoon. Sen avulla voidaan kehittää lähijohtamista, osaamista ja organisaation tuottamia palveluita. Parhaimmillaan se mahdollistaa osallisuuden ja luottamuksen ilmapiirin.

Miksi dialogista johtamisesta tarvitaan juuri nyt terveydenhoitoalalla?

Terveydenhuollon kriisin ratkaisemisessa on otettava kaikki keinot käyttöön. Myös terveydenhuollon johtamista pitää ravistella. Enää ei pärjätä entisin eväin.

Terveydenhuollon johtaminen kantaa menneisyyden taakkaa: hierarkkisen johtamisen elementit ovat yhä monin paikoin näkyvissä. Terveydenhuollon lähijohtamisessa on perinteisesti arvostettu substanssiosaamista, vaikka hyvä johtaja saa asiantuntijoiden osaamisen käyttöönsä johtamistaitojensa avulla. Mitään haittaa substanssiosaamisesta ei toki missään nimessä ole.

Väitöskirjani aineisto osoittaa, että toiset korostavat johtamisosaamista ja toiset substanssiosaamista. Nyt meidän on yhdessä mietittävä, mikä on tärkeää. Mielestäni hoitohenkilökunnan osaaminen saataisiin maksimaaliseen käyttöön dialogisella johtamisella.

Dialoginen johtaminen lisää myös hoitohenkilökunnan työtyytyväisyyttä, työssä jaksamista ja työpaikkojen veto- ja pitovoimaa, mikä heijastuu palveluiden laatuun, potilaisiin ja asiakkaisiin. Henkilöstön arvostus nousee sitä kautta, että potilaat ovat tyytyväisiä saamaansa palveluun.

Mitä dialoginen johtaminen tarkoittaa käytännössä?

Dialogisen johtamisen voi aloittaa jostakin pienestä asiasta. Työyhteisö voi esimerkiksi yhdessä miettiä, millä tavalla korjata jokin jokapäiväistä työtä hankaloittava asia. Rakenteellistakin kehittämistä pitää tehdä toki paljon, mutta työprosessi voidaan saada sujumaan jollakin aivan pienellä muutoksella.

Hoitohenkilökunnan omat ideat ja ennakkoluulottomat innovaatiot on tärkeää ottaa huomioon. Työntekijöiden kuunteleminen ja avoimen, arvostavan vuoropuhelun varmistaminen on ainoa tapa saada aikaan kestävää muutosta. Elleivät työntekijät ole muutoksen ytimessä, terveydenhuollon kehittäminen jää vain haaveeksi. He ovat työnsä asiantuntijoita.

Miksi kiinnostuit tutkimaan juuri tätä aihetta?

Minulla ei ollut aikomusta väitellä alun perin juuri dialogisesta johtamisesta, vaan yleensä terveydenhuollon johtamisesta. Kiinnostuin aiheesta kirjoit­taessani artikkelia kirjaan Inhimillinen ja tehokas sosiaali- ja terveysjohtaminen.

Marjo Räsänen on hallintotieteiden tohtori ja Tampereen ammattikorkeakoulun akuuttihoidon yliopettaja Marjo Räsänen. Hänen väitöstutkimuksensa ”Dialoginen johtaminen lähijohtamisen kompetenssien kehittäjänä terveydenhuollossa” voit lukea täältä.