Ruokatauko muuttui Tuija Hartikaisen työpaikalla työajaksi: ”Uskon, että tämä vaikuttaa erittäin positiivisesti ilmapiiriin”
Yhä useammat tehyläiset voivat syödä työajalla, sillä niin sanottu joutuisa ruokailu tuli mahdolliseksi myös yleistyöaikaa tekeville. Muutos parantaa tasa-arvoa ja vähentää harmaan ylityön määrää.
Sairaanhoitaja Tuija Hartikainen iloitsee siitä, että joutuisasti ruokailu onnistuu nyt myös yleistyöaikaa tekevillä.
Kuva: Kristiina Kontoniemi
Kirjoittaja
Tiina Suomalainen
3.5.2023 klo 8:14
Puhe sorisee, ihmiset availevat eväsrasioitaan ja lämmittävät ruokaa mikrossa. Sairaanhoitaja Tuija Hartikainen täydentää kaupasta ostamaansa kanasalaattia tomaateilla ja raejuustolla ja istahtaa syömään.
Ollaan Jyväskylässä, Sampoharjun terveysasemalla, jossa ruokailukäytännöt ovat menneet maaliskuussa uusiksi. Joutuisa ruokailu tuli silloin mahdolliseksi myös niillä sote-sopimuksen piirissä työskentelevillä, jotka tekevät yleistyöaikaa. Joutuisasti ruokailu tarkoittaa, että työntekijä pitää lyhyen ruokatauon työn lomassa.
Sampoharjussa kaikki tekevät yleistyöaikaa, mutta ruokailukäytännöt ovat olleet erilaisia. Esimerkiksi suuhygienistit ovat syöneet omalla ajalla mutta hammashoitajat työajalla, koska heidän lääkärityöparinsa tekevät niin.
Uusi käytäntö otettiin ilolla vastaan.
”Tämä vähentää epätasa-arvon kokemusta ja lisää työmotivaatiota. Uskon, että joutuisasti ruokailu työajalla tulee vaikuttamaan erittäin positiivisesti työpaikkamme ilmapiiriin”, Tuija miettii.
Työstä vaikea irtautua
Ruokatauko on tuottanut ongelmia siitä lähtien, kun työnantaja alkoi siirtää työntekijöitä jaksotyöajasta yleistyöaikaan vuonna 2015.
Yleistyöajalla tarkoitetaan niin sanottua normaalia työaikamuotoa, jota tehdään pääsääntöisesti virka-aikana kello 8–16. Yleistyöaikaa tekee noin 20 prosenttia ja jaksotyöaikaa noin 70 prosenttia tehyläisistä.
”Jaksotyö on yleensä epäsäännöllistä 24/7 tehtävää työtä, jossa työaika on määritelty työaikajaksoittain. Yleistyöaikaan kuuluu pääsääntöisesti omaa aikaa oleva puolen tunnin lepotauko, jolloin henkilö voi ruokailla missä ja miten haluaa. Jaksotyöaikaan kuuluu puolestaan 15–20 minuutin ruokatauko, joka on työaikaa”, selventää Tehyn edunvalvonta-asiantuntija Juha Honkakoski.
Poikkeuksena sääntöön ovat ensihoitajat, joiden työ on 24/7-toimintaa mutta jotka tekevät yleistyöaikaa. Ensihoitajat ovat kuitenkin aina syöneet joutuisasti työn ohessa työn luonteen vuoksi.
Käytännössä yleistyöaikaa tekevät ovat vain harvoin päässeet nauttimaan puolen tunnin rauhallisesta ruokatauosta. Tämä johtuu hoitotyön luonteesta ja siitä, että työpaikoilla ei yleensä ole taukotilaa, jossa voisi syödä keskeytyksettä ja jossa ei tarvitsisi edes kuulla työhön liittyviä asioita.
Ruokailu omalla ajalla edellyttää myös sitä, että työntekijä voisi vaihtaa vaatteet ja mennä syömään työpaikan ulkopuolelle. Tähän puoli tuntia ei useinkaan riitä, vaikka vaatteiden vaihto on työaikaa.
Yleistyöaikaa tekevät ovatkin olleet usein tilanteessa, jossa viikkotyöaika on 2,5 tuntia pidempi kuin jaksotyöaikaa tekevällä, mutta palkassa se ei ole näkynyt.
”Työnantajat ovat siis teettäneet harmaata ylityötä surutta”, tiivistää Honkakoski.
Työsopimusten erilaiset ruokailukäytännöt ovat herättäneet närää myös työntekijöiden kesken: eväitä on syöty samassa taukotilassa, mutta osalla on palkka juossut ja osalla ei.
Ei taukojen kellottamista
Sampoharju on pienehkö terveysasema, jossa on erilaisia työpisteitä kuten tarkkailu, päivystys ja kiireetön vastaanottotoiminta. Rakennuksessa toimivat myös laboratorio, hammashoitola, mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä neuvola.
Tuija tekee pääasiassa kiireetöntä vastaanottoa, välillä myös päivystystä.
Omalla ajalla ruokailu on ollut Sampoharjussakin käytännössä kaikkea muuta kuin omalla ajalla ruokailua.
”Emme ole ehtineet työpaikan ulkopuolelle syömään, ja koska terveysasemalla ei ole ruokalaa, kaikki syövät työpaikan taukotilassa. Ruokatauolla kollegat käyvät konsultoimassa ja puhumme työasioista. Työkutsuja on saattanut tulla kesken ruokatauon. Periaatteessa voisimme kieltäytyä niistä, mutta olemme kuitenkin joustaneet ja venyneet”, Tuija kertoo.
Osastonhoitaja sanoi, että hän ei todellakaan ala kellottaa taukoja, vaan järki käteen – jokainen syö omantunnon mukaan.
Sampoharjussa saatiin esimakua joutuisasti ruokailusta jo korona-aikana, jolloin sitä kokeiltiin puolen vuoden ajan. Kevään 2022 hoitajalakot kirkastivat Tuijan mukaan tavoitteita.
”Mahdollisuudesta ruokailla joutuisasti tuli meille ihan ykkösprioriteetti.”
Tuija kertoo, että uuteen käytäntöön siirryttäessä he vitsailivat osastonhoitajan kanssa, että nyt pitää sitten syödä tosi nopeasti.
”Hän sanoi, että hän ei todellakaan ala kellottaa taukoja, vaan järki käteen – jokainen syö omantunnon mukaan.”
Kokonaistyöaika lyhenee
Siirtyminen joutuisaan ruokailuun lyhentää kokonaistyöaikaa, kun työpäivän keskellä ei ole enää puolen tunnin omaksi ajaksi laskettavaa ruokataukoa.
”Tämä on hyvin merkittävä asia”, toteaa Honkakoski.
Sampoharjussa uusi käytäntö on kuitenkin ratkaistu niin, että työpäivän pituus on edelleen kahdeksasta neljään, mutta joka kolmas viikko työntekijät saavat yhden ylimääräisen arkivapaan. Tuijasta ja hänen kollegoistaan järjestely on erittäin hyvä.
Honkakoskella ei ole tietoa siitä, millaisia käytäntöjä työpaikoille on muodostunut uudessa tilanteessa. Hän kuitenkin arvelee, että useimmilla työpaikoilla työpäivän alkamisaikaa myöhennetään ja päättymisaikaa aikaistetaan yhteensä puoli tuntia.
”Uuden käytännön ei pitäisi aiheuttaa hämminkiä. Osa työnantajista ei ole kuitenkaan välttämättä huomioinut tätä työaikajärjestelmissään. Voi myös olla, että askelmerkit on paikoitellen epäselvästi ilmaistu.”
Yleistyöaikaa tekevä voi edelleen halutessaan ruokailla myös omalla ajalla. Jos hänelle ei kuitenkaan voida työtehtävien takia järjestää työaikaan kuulumatonta ruokataukoa, hänelle on annettava tilaisuus joutuisaan ateriointiin työaikana työpaikalla.
Näin viikko sujui
Sairaanhoitaja Tuija Hartikainen piti ruokapäiväkirjaa viikon ajan, kun joutuisaan ruokailuun oli vasta siirrytty hänen työpaikallaan Sampoharjun terveysasemalla Jyväskylässä.
”Tauoilla puitiin työkavereiden kanssa potilastapauksia ja minua konsultoitiin diabetesasioissa, mutta suurimmaksi osaksi keskustelut liittyivät vapaa-aikaan.”
Torstai Aamukahvi ja hedelmä klo 9–9.05. Lounaaksi kanasalaattia klo 11.20–11.50. Kahvi klo 14–14.05.
Perjantai Aamukahvi ja hedelmä klo 8.45–8.55. Lounaaksi pastasalaatti klo 11.40–12. Kahvi ja keksi klo 14–14.05.
Maanantai Aamukahvi ja hedelmä klo 9.10–9.15. Lounaaksi tacosalaatti klo 11.20–11.40. Kahvi ja proteiinivanukas klo 14.15–14.20.
Tiistai Aamukahvi ja hedelmä klo 9.15–9.20. Lounaaksi tacosalaatti klo 11.30–11.50. Kahvi ja sämpylä klo 14–14.05.
Keskiviikko Aamukahvi ja hedelmä klo 9.20–9.30. Lounaaksi tacosalaatti klo 11.40–12. Kahvi ja proteiinivanukas klo 14.30–14.35.