Potilaiden arvokkuuteen ja yksityisyyteen pitää kiinnittää enemmän huomiota, sanoo tutkija

Sunna Rannikko tutki väitöstyössään, miten hoitotyön arvot toteutuvat.

Kuvateksti
Sunna Rannikko haluaa korostaa tutkimuksessaan yksilön näkökulmaa ja eettisiä kysymyksiä.
Kuva: Pasi Leino

Tutkit aivoverenkiertohäiriöön sairastuneiden omakohtaisia kokemuksia arvokkuuden, yksityisyyden ja autonomian toteutumisesta sairastumisen jälkeisenä aikana. Millaisia tuloksia sait?

Aivoverenkiertohäiriöön sairastuneet kokivat arvokkuutensa laskeneen sairastumisen jälkeisenä aikana. Myös yksityisyyden kokemus laski pidemmällä aikavälillä. Autonomiansa eli itsenäisyytensä sairastuneet kokivat sen sijaan vahvistuneen ensimmäisten sairastumisen jälkeisten kuukausien aikana.

Tulokset osoittavat, että terveydenhuollossa pitää kiinnittää enemmän huomiota terveyspalveluita käyttävien ihmisten arvokkuuden ja yksityisyyden kunnioittamiseen.

Mainos alkaa
Turvan mainos.
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Turvan mainos.
Mainos päättyy

Potilaan hoitoa kuvataan usein kliinisinä hoitopolkuina. Olisi hyvä ymmärtää, että kliinisen hoitopolun rinnalla kulkee eettinen polku. Se pitää sisällään yksilön näkemyksen arvojen toteutumisesta ja siinä ilmenevän mahdollisen muutoksen. Potilaan hoidossa kliininen ja eettinen polku liittyvät yhteen.

Potilaiden kohtaamiset terveydenhuollon ammattilaisten kanssa eivät ole erillisiä tapahtumia heidän muusta elämästään, vaan oleellinen osa koko elämänkaarta.

Tutkimuksessa kehitettiin etiikkaa arvioiva instrumentti. Sen avulla on mahdollista arvioida, miten tutkimasi hoitotyön keskeiset arvot toteutuvat aivoverenkiertohäiriöön sairastuneiden mielestä. Soveltuuko instrumentti muita sairauksia sairastaville?

Tällä hetkellä instrumentin elämäntilannesidonnainen osio on tarkoitettu aivoverenkiertohäiriöön sairastuneille. Elämäntilannesidonnaisiin tekijöihin lukeutuvat toimintaa haittaavat oireet, sosiaalinen ympäristö ja oman elämän hallinta. Instrumenttia on tarkoitus kehittää siten, että se sopii muihinkin terveysongelmiin.

Toista, pelkästään eettisiin kysymyksiin keskittyvää osiota, voidaan hyödyntää sellaisenaan terveysongelmasta riippumatta. Sitä voi käyttää myös esimerkiksi terveyden edistämisessä.

Miksi kiinnostuit tutkimaan juuri tätä aihetta?

Olin todella kiinnostunut hoitotyön eettisistä kysymyksistä jo opiskellessani terveydenhoitajaksi ja sairaanhoitajaksi 2000-luvun alkupuolella. Kiinnostus vain syveni työskennellessäni muun muassa neurokirurgisella vuodeosastolla. Huomasin eettisten kysymysten monipuolisuuden ja sen, kuinka vaikea eettisiä ongelmia on välillä ratkoa.

Asiakaslähtöisyys korostuu sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden ja pelastustoimen uudistuksessa. Asiakaslähtöisen ja eettisesti korkeatasoisen terveydenhuollon toteutumiseksi tarvitaan tutkittua tietoa terveyspalveluiden käyttäjien näkökulmasta.

Terveystieteiden tohtoriksi väitellyt Sunna Rannikko on terveydenhoitaja, sairaanhoitaja ja tutkimuskoordinaattori Turun kliinisessä tutkimuskeskuksessa Varsinais-Suomen hyvinvointialueella. Hänen väitöstutkimuksensa voit lukea täällä.