Oikeushoitajat ottavat näytteitä, jotka auttavat selvittämään rikoksia – ”Täällä tarvitaan puhejudoa, lähtiessään moni kiittää”

Oikeuslääketieteen päivystyspisteessä työskentelee seitsemän sairaanhoitajaa, joiden työ on Suomessa ainutlaatuista. Heidän ottamansa näytteet ovat oikeudenkäynneissä ratkaisevan tärkeitä.

Kuvateksti
Kristiina Kibin on yksi päivystyspisteen seitsemästä oikeushoitajasta. "Olemme puolueettomia viranomaisia ja otamme näytteet. Me emme tiedä, mistä tutkittavat tulevat ja minne menevät. Emme saa tietää testien tuloksia."
Kuva: Jukka Rapo

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) oikeuslääketieteen päivystyspisteen oven takana Helsingissä saattaa viikonloppuyönä jonottaa useampikin poliisiauto.

Useimmiten maijan kyydissä on rattijuopumuksesta epäilty. Sairaanhoitaja tekee päihdetutkimuksen, johon kuuluu aina verinäyte ja usein myös kliininen suorituskyvyn arvio – tutkimushuoneessa on se kuuluisa viiva, jota pitkin kävellään. Tai tarkalleen ottaen viivaa pitkin ei tarvitse askeltaa, vaan sen suuntaisesti.

Jos tutkittava on yhteistyöhaluinen, tutkimukseen menee vartti. Joskus kielimuurin takia tarvitaan tulkki avuksi, jotta tutkittava ymmärtää ohjeet.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Pisteessä päivystää yksi sairaanhoitaja. Poliisit ovat tutkimuksen aikana jatkuvasti läsnä.

Saattaisi kuvitella, että täällä riehutaan ja painitaan, mutta mielikuva on väärä.

”Yhdeksän kymmenestä tutkittavasta käyttäytyy hyvin”, sanoo Noora Leppäkorpi, jolla on pitkä työkokemus sairaalan päivystyksestä.

Potilastyöstä tämä eroaa siinä, että potilaalta kysytään suostumus toimenpiteisiin, mutta päivystyspisteessä näytteet otetaan tutkittavalta lakien nojalla. Laeista keskeisin on pakkokeinolaki. Tarvittaessa näytteenottotilannetta on turvaamassa useita poliiseja.

Toisinaan tutkittava puhuu epäasiallisesti poliisille, mutta on sairaanhoitajalle korrekti.

”Täällä tarvitaan puhejudoa. On selitettävä, että näytteen ottaminen on oikeusturvan kannalta tärkeää. Moni kiittää lähtiessään”, sairaanhoitaja Helena Tirkkonen sanoo.

Itsenäistä työtä

Muualla Suomessa päihdetutkimuksen tekee lääkäri. Kun päivystyspiste kaksi vuotta sitten perustettiin, erikoissuunnittelija, tiimipäällikkö Sirpa Hannula selvitti, voisiko lisäkoulutuksen saanut sairaanhoitaja tehdä oikeuslääkärin valvonnassa tutkimukset. Valvira hyväksyi ajatuksen.

”Olemme puolueettomia viranomaisia ja otamme näytteet. Me emme tiedä, mistä tutkittavat tulevat ja minne he menevät. Emme saa tietää testien tuloksia”, kuvailee sairaanhoitaja Kristiina Kibin.

Vastuu on suuri, sillä tutkimuksessa kerätyt tiedot ovat oleellinen todiste oikeudessa. Tutkimuksessa tapahtuneet poikkeamat pitää raportoida huolella.

Joskus sairaanhoidollista osaamista tarvitaan, kun poliisi harkitsee, viekö tutkittavan seuraavaksi putkaan, selviämisasemalle vai tarvitaanko ambulanssia. Epäilty on voinut olla kiinniotettaessa kävelykunnossa, mutta vointi voi romahtaa. Ainoa lääkitys päivystyspisteessä on nenäsuihkeena annettava naloksoni, joka annetaan ensiavuksi opiaattiyliannostuksessa.

Seri-pakkaus sisältää välineet, joilla tutkitaan seksuaalirikoksesta epäilty.
Poliisin seri-pakkaus sisältää välineet, joilla tutkitaan seksuaalirikoksesta epäilty. Esimerkiksi kynnenalusnäytteet otetaan kuivilla teräväpäisillä pumpulipuikoilla (vihreäpäiset näyteputket). DNA-näytteenoton periaate on, että kuiva tahra otetaan kostutetulla pumpulipuikolla ja märkä tahra kuivalla puikolla (punapäiset näyteputket). Kampa on karvanäytteitä varten. Vammalöydökset mitataan ja kuvataan. Joka näytteelle on oma pussinsa ja näytteet sinetöidään.

Dna ei saa siirtyä

Päihdetutkimus on päivystyspisteen tavallisin tutkimus. Niiden lisäksi päivystyspisteessä tutkitaan väkivalta- ja seksuaalirikoksista epäiltyjä.

Usein ne ovat tapauksia, joista tavallinen kansalainen lukee iltapäivälehdistä tai kiinnostuneimmat aiheen harrastajat ehkä netin murharyhmästä tai Alibista. Työ päivystyspisteessä on arkaluonteista, ja hoitajia koskee ehdoton vaitiolovelvollisuus.

Oikeuslääkäri ja sairaanhoitaja tutkivat väkivaltarikoksista epäillyt työparina. Päivystyspiste on sairaanhoitajavetoinen. Oikeuslääkäri on paikalla virka-aikaan. Muina aikoina oikeuslääkäri hankkiutuu paikalle tarvittaessa 45 minuutissa.

”Vähän kuin kirurgi ja leikkaussalihoitaja”, kuvailee Noora Leppäkorpi työnjakoa. Hoitaja kertoo tutkittavalle, mitä tapahtuu ja ojentaa lääkärille välineen. Lääkäri ottaa näytteen ja hoitaja sinetöi sen pussiin ja lähettää näytteet eteenpäin.

Tyypillinen suomalainen henkirikos on perinteisesti tapahtunut päihdeporukassa, jossa välien selvittely vie joltakulta hengen. Nuorempien henkirikokset tapahtuvat useammin julkisilla paikoilla.

Päivystyspisteessä saattaa olla samasta seurueesta tutkittavana jopa kymmenkunta epäiltyä. Työ on tehtävä tarkasti, ja protokollat ovat selkeät. Sairaanhoitaja käy esimerkiksi jokaisen väkivalta- ja seri-tutkimuksen jälkeen suihkussa ja vaihtaa vaatteet, jottei dna siirry. Keskeistä on minimoida tutkimustuloksiin vaikuttavat riskitekijät ja huolehtia puhtaudesta. Esimerkiksi tilojen sisustus on pelkistetty, jotta siivoaminen käy helposti. Pölyn määrä halutaan pitää pienenä, sillä pölyssä on dna:ta.

Myös epäiltyjen vammojen kuvaaminen vaatii huolellista työtä. Tutkittavasta joudutaan ottamaan kymmeniä kuvia – joskus on otettu liki sata – sillä myös vanhat vammat ja arvet on kuvattava. Ohje kuvaamiseen on kehitetty ja muokattu päivystyspisteessä. Tässä on hyödynnetty olemassa olevaa kotimaista käytäntöä ja ulkomaisia julkaisuja. Muualla maassa kuvaamisen hoitaa usein poliisi.

Seksuaalirikosten uhrit eivät tule tänne, vaan heidät tutkitaan Husin Seri-keskuksessa. Heidän ei siis tarvitse pelätä kohtaavansa epäiltyä tekijää.

Huumeita kätkössä

Sairaanhoitajat kuvailevat, että omaa persoonaa ei voi päivystyspisteessä tuoda asiakastyöhön samalla tavalla kuin hoitotyössä. Täällä on oltava jämäkkä ja pidettävä tietynlainen viranomaisstatus.

Jotkut epäillyt sanovat, että todistavat mielellään näytteiden avulla, että ovat syyttömiä. Käyttäytymistä on monenlaista, mutta jokainen saa samanlaisen kohtelun.

Joskus sairaanhoitaja lähtee rikoksen tapahtumapaikalle.

Poliisin lisäksi tutkittavia toimittavat päivystyspisteeseen Tulli, Merivartiosto, Rajavartiolaitos ja vankilat.

Tulli tuo tutkittavaksi salakuljettamisesta epäiltyjä, jotka ovat mahdollisesti piilottaneet huumausaineita kehoonsa. Myös heidät oikeuslääkäri ja hoitaja tutkivat työparina. Tutkimuksessa tarkastetaan korvat, nenä ja suu, tarvittaessa myös peräsuoli ja emätin. Joissain tapauksissa kirjoitetaan lähete vatsan ja lantion alueen kuvantamiseen, jossa varmistetaan, ettei elimistössä ole huumeita.

Tutkimussettiin kuuluu myös melko harvoin tarvittu väline, niin sanottu kakkaritilä, johon tutkittava tarpeen vaatiessa ulostaa ja viranomainen tutkii, löytyykö ulosteesta yllätyksiä. Hätää ei jäädä täällä varsinaisesti odottamaan, vaan se tapahtuu muiden viranomaisten valvonnassa.

Mikä astalo?

Joskus sairaanhoitaja lähtee oikeuslääkärin kanssa mahdollisen rikoksen tapahtumapaikalle. Silloin poliisi kaipaa arviota esimerkiksi siitä, millaisella astalolla eli lyömäaseella vainajan vamma on aiheutettu.

Ulkotarkastuksessa vainaja riisutaan ja koko keho ja sen vammat käydään perusteellisesti läpi. Se auttaa tutkinnassa sillä hetkellä eteenpäin, koska vainajan oikeuslääketieteellisiä ruumiinavauksia tehdään vain virka-aikana. Tapahtumapaikkakeikan tarvikkeet on pakattu valmiiksi vetolaukkuun.

”Emme marssi paikalle kuin brittisarjoissa, vaan olemme poliisin tarkassa ohjauksessa. Siellä ollaan suojavaatteissa eikä todellakaan esimerkiksi nojailla seiniin, ettei tuhota todisteita”, Noora kertoo.

Kuvassa on oikeushoitaja suoja-asussa, jota käytetään, kun tutkitaan väkivalta- ja seksuaalirikoksesta epäiltyjä.
Kristiina Kibin näyttää, millaisessa suoja-asussa väkivalta- ja seksuaalirikoksista epäiltyjä tutkitaan.

Työnkuva kehittyy vielä

Oikeushoitajan työnkuva on uusi, ja se muokkautuu koko ajan. Yksi uusi tehtävä on vainajan hampaiston valokuvaaminen, joka tehdään tunnistamattomalle vainajalle. Kuvia hyödyntävät oikeushammaslääkärit tunnistusprosessissa.

Itsenäinen, rauhallinen, hyvä puhuja, kova paineensietokyky. Nämä ovat ominaisuuksia, jotka ovat hoitajien mukaan eduksi päivystyspisteen sairaanhoitajalle. Aivan vastavalmistuneelle he eivät työpaikkaansa suosittele. Porukassa on työkokemusta esimerkiksi päivystyksestä, ensihoidosta, kotisairaalasta ja vankiterveydenhuollosta.

Työnohjausta on kerran kuukaudessa. Se auttaa jaksamaan vaativassa työssä. Erityisen raskasta on kohdata lapsivainajia.

Jos yöllä on hiljaista, vuorossa on lupa levätä. Päivystyspisteessä on usein vilkasta samoina aikoina kuin sairaalan päivystyksessä: viikonloppuisin ja öisin. Tähänastinen ennätys on 24 tutkimusta yövuoron aikana.

Uusi koulutus alkamassa

  • Suomessa on alkamassa ensimmäistä kertaa 30 opintopisteen laajuinen oikeushoitajan koulutus. Täydennyskoulutus on suunnattu sairaanhoitajille, kätilöille, terveydenhoitajille ja ensihoitajille.
  • Osa koulutuksesta tapahtuu työssäoppimisena omalla työpaikalla. Opintoihin kuuluu lähitapaamisia ja etätöitä.
  • Kokonaisuus on suunniteltu THL:n oikeuslääkintäyksikön sekä Oulun ja Tampereen ammattikorkeakoulujen yhteistyönä. Sen hinta on 4 898 euroa.
  • Koulutuksessa perehdytään rikoksen uhrien ja rikoksesta epäiltyjen aikuisten hoitamiseen ja hoitotyön oikeudellisiin ulottuvuuksiin. Oikeushoitaja tunnistaa, kerää ja dokumentoi rikokseen liittyviä lääketieteellisiä todisteita myöhempää oikeudellista käyttöä varten.
  • Hakuaika syksyllä 2023 alkaviin opintoihin alkoi syyskuun alussa.