Ikäinstituutti on julkaissut ammattilaisille tietopaketin mielen hyvinvoinnista. Sen tekemiseen osallistunut Sirkkaliisa Heimonen kertoo tavoista, joilla hoitaja voi vahvistaa iäkkään mieltä.
1. Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan, psykologian tohtori, sairaanhoitaja Sirkkaliisa Heimonen?
Mielen hyvinvointi on positiivista mielenterveyttä. Se on henkilökohtainen kokemus siitä, että elämä on mielekästä ja merkityksellistä. Hyvinvoiva mieli lisää toiveikkuutta ja auttaa suuntaamaan ajattelua pois sairaus- ja ongelmakeskeisyydestä.
Mielen hyvinvointia voi vahvistaa kaiken ikäisenä niin itsessä kuin muissa. Sitä voi kokea, vaikka olisi mielenterveyden häiriö.
2. Miten hoitaja voi vahvistaa mielen hyvinvointia?
Hoitaja voi auttaa iäkästä ihmistä tunnistamaan vahvuuksiaan suuntaamalla tämän huomiota myönteiseen ja kannustamalla itselle merkitykselliseen arkeen. Iäkkään taidot, osaamiset, mielenkiinnon kohteet ja toiveet tulee kirjata hoito- ja palvelusuunnitelmaan.
Keskeistä on iäkkäälle syntyvä kokemus siitä, että hän on oman elämänsä asiantuntija ja aktiivinen toimija. Kokemus syntyy arvostavassa kohtaamisessa: pysähtymisessä ja hoitajan tavassa olla läsnä ja kuunnella.
Iäkkäälle tulisi luoda mahdollisuuksia osallistua arjen toimintoihin kykyjensä ja voimavarojensa mukaan niin, että niistä syntyy onnistumisia. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kuulo- tai näköaistin rajoitteiden huomioimista tai tekemisen palastelua pieniin, helposti muistettaviin osiin. Jo pienten onnistumisten sanoittaminen tukee aikaansaamisen kokemusta. Oletpa laittanut hiuksesi kauniisti. Hienoa, että olet muistanut juoda pöydällä olevan vesilasin tyhjäksi.
3. Miksi iäkkään elämäntarinan tunteminen on tärkeää?
Ikääntymiseen liittyvät menetykset koettelevat mielen hyvinvointia, mutta elämänkokemukset ovat voimavara, josta voi löytää toimivia ratkaisuja erilaisiin tilanteisiin.
Jokaisen iäkkään elämässä on selviytymistarinoita, joihin palaaminen auttaa selviytymään hankalista tilanteista ja luo uskoa tulevaan. Hoitajan kannattaa nostaa iäkkään elämäntarinasta esiin onnistumisen kokemuksia ja muistella, mikä auttoi aiemmin vaikeuksista eteenpäin. Mistä sait apua? Miltä aiemmin tapahtuneet asiat tuntuvat nyt?
Ihmisillä on vahvuuksinaan luonteenpiirteitä, jotka auttavat hankalissa elämänvaiheissa. Näistä esimerkiksi toiveikkuus, huumorintaju ja myönteisyys kannattelevat iäkästä toimintakyvyn heikentyessä. Vahvuuksia voidaan etsiä elämäntarinoista yhdessä, esimerkiksi palvelutalojen toimintaryhmissä.
4. Miten suunnata huomio myönteiseen?
Huomiota voi suunnata myönteiseen kysymyksillä, jotka herättelevät huomaamaan tässä hetkessä olevan hyvän. Miltä kupissa oleva kahvi maistuu? Tunnetko, miten ihanasti villasukat lämmittävät jalkojasi?
Jokaiseen päivään kannattaa liittää jotain, mikä tuottaa iäkkäälle iloa ja jota odottaa. Katseen kiinnittäminen tulevaan kannattelee kaiken ikäistä, mutta iäkkäänä katseen ei tarvitse olla kaukana. Alkavan tunnin hyvä asia voi olla puhelu läheiselle tai lukuhetki päivän lehden parissa.
Hoitotyön lomassa voi muistella iäkkään lapsuutta ja nuoruutta ja pysähtyä myönteisiä tunteita herättävien muistojen ääreen. Mitä aikoinaan tapahtui? Keitä oli paikalla ja miten tilanne eteni?
5. Mistä iäkäs saa merkityksellisyyden kokemuksia?
Merkityksellisyyden kokemus syntyy omien arvojen mukaisesta elämästä, itselle tärkeisiin asioihin keskittymisestä ja siitä, että pystyy olemaan muille hyödyksi. Vaikka omat heikentyneet taidot eivät esimerkiksi mahdollistaisi villasukan neulomista, voi opettaa käsityötaitoja toisille tai auttaa valitsemaan työhön sopivat langat. Yhdessä voidaan muistella vanhoja käsitöitä. Paluu omaan elämäntarinaan lisää iäkkään ihmisen merkityksellisyyden kokemusta.
Tunne kuulumisesta johonkin suurempaan vahvistaa mielen hyvinvointia. Kokemus voi syntyä vaikka yhteisöön kuulumisesta tai luonto- tai kulttuurielämyksistä. Luonnon materiaaleja, kuten kiviä, heiniä ja oksia, voi tuoda sisätiloihin. Luonnon ääniä ja konserttitallenteita voi kuunnella netistä.
6. Miten hoitaja voi kannatella yksinäistä ikäihmistä?
Yksikin hyvä ihmissuhde voi kohottaa mielialaa ja tuoda elämään merkityksen tunnetta. Kotihoidossa iäkästä voi rohkaista lähtemään mukaan esimerkiksi järjestöjen ja seurakuntien toimintoihin ja auttaa osallistumaan etätoimintoihin. Ympärivuorokautisessa hoivassa kannattaa tukea iäkkään yhteydenpitoa läheisiin ja kutsua heitä yhteisiin tapahtumiin. Asukkaiden välistä kanssakäymistä tuetaan järjestämällä yhteistä toimintaa.
Huomatuksi tulemisen tunne voi syntyä jo lyhyissä kohtaamisissa. Kenelläkään ei pitäisi olla koskaan niin kiire, ettei ehtisi tervehtiä toista ihmistä. Lyhyt keskustelu porraskäytävässä osoittaa välittämistä ja jää lämmittämään mieltä.
Mielen hyvinvointia iäkkäille -tietopaketti Ikäinstituutin sivuilla.
Sirkkaliisa Heimonen toimii Ikäinstituutissa mielen hyvinvointi ja osallisuus -toimialan johtajana.
