Miten hoitajatausta vaikuttaa työhösi hyvinvointialueen johtajana, Tero Järvinen?

Sote-uudistuksessa käytettävä kieli huvittaa Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen johtajaa. Hän haaveilee kirjoittavansa romaanin, jossa iäkäs kansalainen kohtaa sote-integraation ja päätyy muutosagentin vastaanotolle.

Kuvateksti
Tero Järvinen on Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen johtaja. Taustaltaan hän on röntgenhoitaja.
Kuva: Antti Ekola

1. Miten hoitajatausta näkyy työssäsi hyvinvointialuejohtajana?

Olen työskennellyt jo niin pitkään hallintotehtävissä, että rehellisyyden nimissä on sanottava, että ei enää mitenkään. Olen tehnyt röntgenhoitajan työtä viimeksi 1990-luvun lopulla.

Taustani on vaikuttanut varmasti aikoinaan niin, että se on ohjannut minut sosiaali- ja terveydenhuollon hallintotehtäviin.

Sote-alalle päädyin alun perin ­oikeastaan ajautumalla.

Lukion jälkeen olin kiinnostunut kirjallisuudesta ja musiikista, mutta ajattelin, että ”kunnon työkin” pitää olla. Siksi suoritin röntgenhoitajan tutkinnon.

2. Mitä työhösi hyvinvointialueen johtajana kuuluu?

Johdan alueen operatiivista toimintaa aluevaltuuston ja -hallituksen tekemien strategisten linjausten mukaan. Hyvinvointialue aloitti vuodenvaihteessa, ja tehtäväni oli valmistella siirtymä mahdollisimman jouhevaksi.

Kiire on ollut valtava. Tähän asti työ on ollut pääsääntöisesti sitä, mitä odotinkin, mutta yksityiskohtien määrä on yllättänyt. Kun 12 eri organisaatiota laitetaan yhteen, erilaisia vaihtoehtoisia toimintatapoja on paljon.

3. Millaisena näet hyvinvointi­alueesi tulevaisuuden?

Rahoituksen ja henkilöstön saatavuuden turvaaminen ovat isoimmat haasteemme.

Etelä-Pohjanmaalla on myös väestökehitykseen liittyviä haasteita. Väki vanhenee ja vähenee vuosittain noin tuhannella hengellä. Väestö keskittyy Seinäjoelle, joka on maakuntakeskus.

Tulevaisuuden sote-palvelurakenne pitää luoda näiden tosiasioiden ­pohjalta.

4. Mikä on henkilöstön edustajien rooli hyvinvointialueella?

Koen, että meillä henkilöstön edustajat pääsevät vaikuttamaan. Edustajat ovat mukana valmistelussa ja alueen toiminnassa.

Meillä on ­yhteistoimintaryhmä, ja henkilöstön edustajalla on oikeus olla läsnä myös aluehallituksen kokouksissa.

5. Olet kirjoittanut kahdeksan kaunokirjallista teosta. Kuka olisi hyvinvointialueesta kertovan romaanisi päähenkilö?

Viimeisimmän teoksen kirjoitta­misesta on jo yhdeksän vuotta, mutta haave kirjoittamisesta elää edelleen.

Voisin kirjoittaa humo­ristisen kirjan, jossa olisi sote-uudistuksessa käy­tettävää kieltä. ­Sote-uudistuksen ­kielelle sokeutuu ­helposti, kun sitä itse jatkuvasti ­käyttää. Mietin, miten kansalaiset puhetapamme ­kokevat.

Päähenkilö voisi olla vanhempi ­kansalainen, joka seikkailee sosiaali- 
ja terveydenhuollon palveluviidakossa ja yrittää ymmärtää sote-uudistukseen liittyvää puhetapaa. Hän kohtaa muun muassa sote-integraation ja ­rajapinnan ja päätyy muutosagentin vastaanotolle.

Tero Järvinen, 50

  • Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen johtaja.
  • Terveystieteiden maisteri, röntgenhoitaja.
  • Kirjoittanut kahdeksan kaunokirjallista teosta, joista osan tapahtumat sijoittuvat Etelä-Pohjanmaalle.
  • Harrastaa tennistä, uintia, musiikkia ja lukemista.
  • Asuu Alavudella.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue

  • Alueeseen kuuluvat Alajärvi, Alavus, Evijärvi, Ilmajoki, Isojoki, Isokyrö, Karijoki, Kauhajoki, Kauhava, Kuortane, Kurikka, Lappajärvi, Lapua, Seinäjoki, Soini, Teuva, Vimpeli ja Ähtäri.
  • Noin 192 000 asukasta.
  • Sote-henkilöstöä noin 9 000.