Millariikan matkassa – Kurkista, millainen on puheenjohtajan normipäivä
Tehy on Millariikka Rytköselle enemmän kuin ammattiliitto – siitä kielivät jopa hänen tatuointinsa. Seurasimme, miltä näyttää puheenjohtajan peruskeskiviikko.
Rohkeasti kohti. ”Hoitajat ovat kohtaamisen ammattilaisia. Kätilönä totuin tapaamaan erilaisia ihmisiä. Ehkä siksi en jännitä juuri ketään tai mitään.” Kuvat: Jukka Rapo
Kirjoittaja
Terhi Mäkinen
8.12.2021 klo 6:07
7.45
Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen, 46, kaartaa hybridillään työpaikkansa parkkihalliin. Rytkösen ruudun tunnistaa IFK-tarroista – hän on armoton kiekkofani.
Aamun ensimmäisen puhelun hän on soittanut jo matkalta Tehyn toiminnanjohtaja Else-Mai Kirvesniemelle, kuten tavallista. Lokakuisena aamuna aiheena oli Teollisuusliiton Riku Aallon esiintyminen illan A-studiossa. ”Meillä on Elsun kanssa sama rytmi, usein soitamme jo seitsemältä. Ay-skenessä tapahtuu paljon ja mielessä on kaikenlaisia ideoita, joita tekee mieli sparrata. Tykkään ajella kotoa Porvoosta Itä-Pasilaan ajoissa, silloin ei ole vielä ruuhkia.”
Kaksikko on puhunut syksyn aikana päivittäin ensi keväästä ja siihen valmistautumisesta. Kevään neuvottelukierrokseen liittyy paljon odotuksia. Hoitajapulaa ei oikein kiellä enää kukaan, sillä se on ryöpsähtänyt silmille. Koronan aiheuttama poikkeustila on kypsyttänyt hoitajat niin, ettei pieni pintaremontti enää riitä. Olisiko nyt sote-henkilöstön aika?
8.00
Rytkönen käy erityisavustajansa Mila Huovisen kanssa läpi päivän ohjelman.
Kuvitella, että olen valtakunnansovitellut makkaristani käsin.
”Elämme Milan kanssa symbioosissa. Kalenterini on hänen hallussaan, enkä pärjäisi ilman häntä. Kun minut valittiin puheenjohtajaksi, hän oli soittanut miehelleni Jyrkille, että myös kaikki yksityiselämän menot varataan hänen kauttaan.”
Tehyn talousjohtaja Tuovi Kuisma astelee Rytkösen konttoriin. He käyvät läpi seuraavan Tehyn hallituksen esityslistaa.
”Ihanaa nähdä livenä”, huokaa Millariikka.
Korona on näkynyt myös Rytkösen työssä. Koko Tehy oli etätöissä puolisentoista vuotta.
”Olen ulospäinsuuntautunut. Vaikeinta oli viettää omassa makuuhuoneessa puolitoista vuotta. Kuvitella, että olen valtakunnansovitellut makkaristani käsin.”
Välillä makkarin oveen piti kiinnittää ukaaseja, jotta 10-vuotias Aake ei ryykäisi huoneeseen huonolla hetkellä.
Rytkönen kutsuu itseään kyläluudaksi, joka nauttii jäsentapaamisista. Kun korona löi ne jäihin, hän oli entistä enemmän somessa, jotta sai kontaktia jäseniin.
Hänen seuraajamääränsä Twitterissä ja Instagramissa ovat aivan omassa luokassaan muihin ay-johtajiin verrattuna.
”Olen rohkeasti oma itseni. Luulen, että se toimii. Tykkään vähän provosoida, ja näytän somessa myös arjen kuprut.”
Edellisenä päivänä hän oli käynyt eduskunnassa ensimmäistä kertaa koronan jälkeen. Insta-seuraajat näkivät, miten hän ennen tapaamista hinkkasi vaaleasta mekostaan tahraa eduskunnan vessassa ja tuskaili, miksi ihmeessä otti lounaaksi nuudeleita.
Perälaudat, tupot, tessit ja viikkolepokorvaukset. Rytkönen on puhunut paljon siitä, että ay-asioista on puhuttava ymmärrettävästi, ja sitä hän sometileillään tekee.
”Pahvinmakuinen kapulakieli ei resonoi. En ymmärrä, miksi ay-skenessä pitää puhua niin vaikeasti.”
9.30
Tapaaminen Tehyn hallintoassistentti Minna Rajalan kanssa. Puheena on edelleen Tehyn hallituksen kokous.
”Jäsenten edunvalvonta on se työ, joka näkyy ulospäin, mutta samalla pyöritän yhdessä muiden kanssa Tehyn toimiston arkea. Meillä on 129 työntekijää.”
Työhuoneen nurkassa on pieni punainen Smegin jääkaappi, jossa on vierasvaraksi kokousvichyjä. Toimistolla puheenjohtaja tapaa kuitenkin melko harvoin muita kuin oman talon väkeä – paitsi tietysti puheenjohtaja Silja Paavolaa, koska SuPerin toimisto on viereisessä talossa.
”Silja tekee työtään sydämellä. Myös hänellä on vankka kokemus hoitotyön arjesta. Kaikissa liitoissa puheenjohtajalla ei ole edustamansa alan koulutusta, mutta meillä on.”
Kevään neuvotteluihin Tehy ja SuPer lähtevät yhdessä.
Käsien tarinat. Millariikka julki-imettää aina. Hän ei myöskään halua unohtaa, mitä tehyläiset ovat tehneet koronan aikana. "Näkyyköhän, että piippaussaksilla aamulla vähän poltin kättäni."
10
Rytkönen kävelee kauppakeskus Triplaan influenssarokotukseen. Hän varaa ajan aina etujoukoissa.
”Rokotuksilla on saatu aikaan paljon hyvää, mikä välillä tuntuu unohtuvan. Enoni sairasti poliota, ja kätilönä hoidin miehiä, jotka olivat sairastaneet sikotaudin, kun siihen ei vielä ollut rokotetta. Sikotautihan aiheuttaa lapsettomuutta.”
Kätilömaailma oli Millariikalle kuin Tylypahka Harry Potterille, yhtä ihana.
Rytkösen käsivarsissa on näyttävät tatuoinnit. Toisessa kädessä on imettävä äiti.
”Julki-imetän aina.”
Toisessa kädessä on kätilö maski päässään, Tehyn logo paidassa.
”En halua koskaan unohtaa, mitä tehyläiset tekivät koronan aikana. Tatuoijaa kuumotti, kun sanoin, että maskin pitää olla juuri oikein ja samoin imetysasennon.”
Kätilömaailma oli Millariikalle kuin Tylypahka Harry Potterille, yhtä ihana. Mutta tuttua hänelle on myös työn varjopuoli, kehno palkkaus.
”Olen ollut itse se hoitaja, jolle liiton jäsenmaksut tuntuvat liian kalliilta ja jonka kotona syödään ennen palkkapäivää makaronia ja ketsuppia. Tyttäreni Erin sanoo, että puhu vain niistä ajoista, jotta asiat muuttuvat.”
Pääluottamusmies auttoi Millariikkaa työpaikan vakinaistamisessa ketjutusten jälkeen.
”Haluan maksaa saamaani apua takaisin. Tehy on minulle enemmän kuin ammattiliitto. Tunnen työehtosopimuksen etu- ja takaperin, koska olen sitä tankannut niin kätilönä kuin osastonhoitajana.”
Millariikka kuvailee eläneensä lähihoitajana ja kätilönä 16 vuotta naisten maailmassa, eräänlaisessa kuplassa. Ay-maailma tuntui sen jälkeen sovinismin linnakkeelta. Aloitettuaan ay-johtajana häntä tytöteltiin ja kysyttiin, kuka hoitaa lapsesi.
Palautetta tulee myös tavallisilta ihmisiltä.
”Sain aloittaessani muun muassa postin, jossa neuvottiin hankkimaan hyvin leikattu jakkupuku. Miehet kommentoivat painoa, naiset vaatteita ja hiuksia. Miesten ulkonäköä tuskin kommentoidaan samaan malliin.”
Millariikka puhuu paljon kehopositiivisuudesta. Hänelle ei ole mikään juttu esiintyä Instagramissa meikittä. Hän on kertonut julkisuudessa myös syömishäiriöstään ja lihavuusleikkauksistaan.
”Kätilönä olen nähnyt ison kirjon naisia. Kaikilla meillä on omat ongelmamme.”
Hoitajat ovat ammattien arvostuksessa kärjessä, ay-johtajat siellä toisessa päässä. ”Ymmärrän aikaisempaa paremmin, millaista kuraa esimerkiksi poliitikot saavat osakseen.”
Lasipalatsin aulassa. Lounas Terveystalon toimitusjohtaja Ville Ihon kanssa.
11.30-13
Rytkönen tapaa Terveystalon toimitusjohtaja Ville Ihon lounaalla ravintola Lasipalatsissa Helsingin keskustassa.
”Terveystalon kanssa meillä ei ole sellaisia ongelmia kuin vanhuspalveluja tuottavien isojen yksityisten kanssa. Tapaaminen oli inspiroiva. Soitin heti toimialajohtaja Kirsi Sillanpäälle, että Villeä voisi pyytää puhumaan Tehyn johtamiskouluun.”
Johtamiskouluun voivat hakea tehyläiset esihenkilöt.
Vielä reilut kuusi vuotta sitten Rytkösen ympyrät olivat kovin toisenlaiset. Hän työskenteli tehyläisenä esihenkilönä eli osastonhoitajana Porvoon sairaalassa.
Sen jälkeen on tapahtunut paljon. Vuoden 2016 alussa Rytkönen aloitti Kätilöliiton puheenjohtajana. Syksyllä 2017 hänestä tuli Tehyn puheenjohtaja.
Puoluetaustaltaan Rytkönen on demari. Hän oli vajaan vuoden Porvoon kaupunginvaltuustossa ja -hallituksessa, mutta erosi, kun hänet valittiin Tehyn johtoon. ”En ole mitenkään politiikassa marinoitunut. Tulen perheestä, jossa politiikasta ja rahasta ei juuri puhuttu.”
Häntä on kuvailtu määrätietoiseksi ja räväkäksi ay-jyräksi. Jo pääsykokeissa arvioitiin, että hänellä on dominoimistaipumusta, mutta erittäin vahva motivaatio hoitoalalle.
”Kätilönä totuin tapaamaan monenlaisia ihmisiä. Ehkä en sen vuoksi jännitä oikeastaan kenenkään tapaamista. Hoitajahan on kohtaamisen ammattilainen. Tykkään myös pelata, ja sitä tämä työ on. Politiikka on se, mikä meidän elämää pyörittää ja tehyläisten arkeen vaikuttaa. Koen, että päättäjien lobbaaminen on työssäni tärkeintä.”
Kätilönä myös näki, ettei elämä anna samoja lähtökohtia kaikille. Sekin lisäsi halua vaikuttaa.
Rytkönen on sujuvasanainen rysääjä, joka ottaa väittelyissä paikkansa. Hän ei juurikaan jännitä esiintymisiä. ”Ajattelen, saanko sanottua sen, mitä haluan.”
Rytkönen katsoo tv-esiintymisensä aina jälkeenpäin, jotta oppisi niistä. Hän katsoo myös muiden esiintymisiä.
”Esimerkiksi Annika Saarikko on hyvä. Myös Timo Soini on hyvä esiintyjä, vaikka en niin hänen aatemaailmaa jaakaan.”
Oma rauha. Puheenjohtaja liittyy Teams-kokoukseen Porvoon tuomiokirkon parkkipaikalla.
14–15.30
Rytkönen on ajanut Helsingistä kotikaupunkiinsa Porvooseen. Hän osallistuu Tehyn toimiston päällikköpalaveriin Porvoon vanhan kirkon parkkipaikalla.
Taivas on harmaa ja tuulilasiin ripsii vettä. Millariikka virittelee puhelimensa valmiiksi ja liittyy Teams-kokoukseen. Hän sanoo olleensa kokouksessa samassa parkissa edellisenäkin päivänä.
Miksi juuri kirkon parkissa?
”Rauhallinen paikka ja ilmainen parkki.”
Kotikaupungissa. "Täällä vanhassa kaupungissa kävelen koirani Pyry-Petterin kanssa, kun on vaikeita asioita päätettävänä.
15.30
Lonkeronväriseen taivaaseen alkaa tulla sinisiä repeämiä. Rytkönen nousee autosta ja lähtee pullaostoksille Tuorilan kotileipomoon.
Hän esittelee Porvoon vanhaa kaupunkia turistioppaan lailla: ”Muistatteko Kukkia ja sidontaa -elokuvan? Se kuvattiin tuolla sisäpihalla.”
Selväksi tulee sekin, ettei kansallisrunoilija Runebergin vaimo Fredrika Runeberg ollut pelkkä tortuntekijä.
Millariikka tunnustaa rakastavansa Porvoota intohimoisesti. Vanhassa kaupungissa hän reippailee usein koiransa Pyry-Petterin kanssa. Niillä lenkeillä pää tuulettuu ja moni vaikea asia on ratkennut. Täällä hänet on myös usein kuvattu eri lehtien haastatteluihin. Kotiaan hän varjelee jo turvallisuussyistä.
”Yksityisyyden menetys on ollut ehkä vaikeinta ja isoin muutos elämässäni. En voi olla koskaan täysin lomalla.”
Hän muistelee, kun oli miehensä kanssa Bon Jovin keikalla Tallinnassa. Aikeena oli, no, rentoutua. Ei mennyt kuin hetki, kun tuli jäsen, joka pyysi kanssaan kuvaan. Millariikka tyrkkäsi juomansa miehelleen ja meni mielellään kuvaan.
17
Työt jatkuvat kotona. Keskittymistä vaativat kirjoitustyöt Rytkönen tekeekin mieluiten kodin rauhassa. Sellaisia ovat muun muassa sanomalehti Uusimaan kolumnit.
Vasta sairaalasta lähdettyäni tajusin, miten paljon vastuu potilaan hengestä painoi.
”Mieheni sanoo, että olen rennompi nyt kuin kätilönä. Vuorotyön vaikutus oli niin iso. Työtunteja tulee nykyään enemmän, mutta harvoin tämä yötyöksi menee. Vasta sairaalasta lähdettyäni tajusin, miten paljon vastuu potilaan hengestä painoi. Siitä vastuusta pitäisi maksaa. Jos ryssin nykyisessä työssäni, kenenkään henki ei sentään lähde.”
Millariikka sanoo, ettei ole varsinaisesti hakeutunut ay-pomon tehtävään – pikemminkin ajautunut, kun on pyydetty. Tehtävä tuntuu silti hyvältä: on hienoa olla kaiken keskellä ja tavata monenlaisia ihmisiä.
”Työ antaa paljon. Tämä on mahtava näköalapaikka. Tuntuu kornilta sanoa, että haluan parantaa maailmaa, mutta niin se on.”
