Mikä suojaa nuorta päihteiltä, päihdepsykiatri Solja Niemelä?

Päihdepsykiatrian professori Solja Niemelä haluaa yhtenäistää nuorten päihdehoidon.

Kuvateksti
Kouluterveydenhuollossa pitäisi olla mahdollisuus puuttua nuorten päihteidenkäyttöön, toteaa päihdepsykiatrian professori Solja Niemelä.
Kuva: Pasi Leino

1. Mitkä ennusmerkit kertovat nuoren päihdehäiriöstä?

Kehittyvästä päihdehäiriöstä kielii kova viinapää. Päihtymyspiikit ja niistä syntyvä mielihyvä voivat ehdollistaa niin, että päihteet tulevat aina tietyssä tilanteessa mieleen.

Riskissä ovat nuoret, joilla on esimerkiksi käytöshäiriöitä, ahdistusta, masennusta, impulssikontrollin puutetta tai hoitamaton adhd. Päihdehäiriöt ovat yleisempiä pojilla kuin tytöillä. 

Kouluterveydenhuollossa pitäisi olla mahdollisuus puuttua asiaan ja pysähtyä asian äärelle.

2. Miten kehittäisit nuorten päihdehoitoa?

Päihdehäiriö jää valitettavan usein hoitamatta, vaikka nuori olisi kiertänyt laitoksesta toiseen. Sopassa on liikaa kokkeja, eikä kokonaisuutta koordinoi kukaan.

Nuoret pitäisi hoitaa terveydenhuollossa, koska heidän päihdeongelmiinsa liittyy myös muita sairauksia. Tilanne pitää selvittää perusteellisesti ja hoitosuunnitelma täytyy laatia moniammatillisesti.

Vaikeissa häiriöissä hoidon suunnittelu ja aloitus toteutuisivat parhaiten yliopistosairaaloiden nuorisopsykiatriassa. Lastensuojelulaitoksissa on harvoin sellaista lääketieteellistä osaamista, että siellä pystyttäisiin vastaamaan psykiatriseen hoidontarpeeseen, toteuttamaan lääkkeellistä vieroitushoitoa tai aloittamaan opioidikorvaushoitoa.

Hoidon pitäisi pohjautua tutkimusnäyttöön ja valtakunnallisesti yhtenäisiin hoitolinjauksiin. Esimerkiksi Turussa on käytössä Cannabis Youth Treatment -ohjelma, josta on tutkimusnäyttöä. Mallissa käytetään motivoivaa haastattelua, kognitiivista käyttäytymisterapiaa sekä yhteisövahvistusmallia.

Mainos alkaa
Metropolian mainos.
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Metropolian mainos.
Mainos päättyy

3. Miten varhain päihdehäiriöön voi sairastua?

Nuorimmat päihdehäiriöön sairastuneet ovat 10–12-vuotiaita. Tyypillisesti päihteet muodostuvat ongelmaksi peruskoulun lopussa tai sen jälkeen noin 15–16-vuotiaana. Täysikäisyyden kynnyksellä päihteiden käyttö lisääntyy selvästi.

Mitä nuoremmasta lapsesta on kyse, sitä suurempi riski päihteet ovat. Nuoret eivät tunnista haittoja, koska käyttö on hetkittäistä eivätkä he useinkaan laske annoksia tai saa krapulaa. Päihde­häiriöstä kielii se, jos toistuvaan käyttöön liittyy kontrollin menetystä ja toleranssin kasvua.

4. Mikä suojaa nuorta?

Hyvä itseluottamus ja hyvät  tunnetaidot. Kaveripiiri suojaa, jos sen asenne päihteisiin on kielteinen. 

Nuorta suojaa myös vanhemman kyky säädellä omia tunteitaan, vastata lapsen tunteisiin empaattisesti sekä rakentaa johdonmukainen ja turvallinen arki.

5. Mitä mieltä olet nikotiini­pusseista, sähkötupakasta ja ­ilokaasusta?

Ne ovat neurotoksisia aineita, jotka vahingoittavat aivoja ja muokkaavat niiden päihdevastetta.

Sähkötupakka voi aiheuttaa pysyviä keuhkovaurioita. Sen nesteissä voi olla mitä tahansa. Hengitettynä aine pääsee suoraan aivoihin. Ilokaasu voi aiheuttaa nopeasti riippuvuutta ja aivovaurioita.

Solja Niemelä

  • 54-vuotias päihdepsykiatrian professori Turun yliopistossa.
  • Tutkinut muun muassa nuorten päihteiden käyttöä, päihdeongelmien lapsuusiän riskitekijöitä sekä päihteiden ja psykoosien yhteyksiä. 
  • Perheeseen kuuluu puoliso ja kaksi lasta.
  • Harrastaa helmikanailua eli keski-ikäisten naisten kulttuuririentoja. Fantasiaminä hoitaa puutarhaa ja lukee kirjoja.