Keksintö oli seurausta pakon sanelemasta käänteestä. Vielä muutama vuosi sitten Kuusisto veti työkseen liikunta- ja tanssitunteja ja luennoi hyvinvoinnista. Se oli hänen toteutunut unelmansa, mutta koronapandemia pysäytti työt kuin seinään. Perushoitajaksi 30 vuotta sitten valmistunut Kuusisto päätti palata hoitoalalle. Hän sai lähihoitajan paikan hoivakodista ja tehtäväkseen suunnitella viikko-ohjelmaa muistisairaille.
”Halusin jättää työssäni jäljen”, Kuusisto sanoo. Hän päätti kokeilla, miten muistisairaiden kanssa toimii lempeä keskustelu tutuista asioista. Koska oli joulunalusaika, Kuusisto valitsi aiheeksi kysymyksen ”Mikä joulussa on parasta?” Vastaukset yllättivät.
”Oletin että vastaus olisi ruoka tai perheen kokoontuminen yhteen, mutta se olikin joulupukki. Vanhusten vahvimmissa muistoissa jouluun liittyi lapsen kiihkeä odotus ja aattoillan jännitys. Se kosketti minua.”
Keskusteluhetket jatkuivat ja Kuusisto alkoi nimittää niitä tunnetuokioiksi. Jokaisella oli sanottavaa, kun sille annettiin tilaa ja aikaa. Vanhusten levottomuus väheni, silmät loistivat ja tunnelma oli rauhallinen. Kertomiseen innoittavia teemoja olivat esimerkiksi vuodenajat.
”Ne herättivät tunnemuistoja. Varattu aika ei aina riittänyt keskustelulle.”
Jokainen vastaus on oikein
Tammikuussa 2021 Kuusisto aloitti sairaanhoitajaopinnot. Mielenterveystyön harjoitteluosion hän suoritti Lounais-Suomen syöpäyhdistyksessä. Yhdistyksen hyvinvointikeskuksessa oli myös muistisairaita, joiden omaishoitajat olivat kuntoutusjaksolla. Kuusisto jatkoi tunnetuokioitten jalostamista heidän kanssaan. Tuolit aseteltiin rinkiin ja tapaaminen aloitettiin esittelykierroksella. Sitten Kuusisto otti esiin tunnemuistoihin liittyvät kysymykset. Ajatuksena oli, että jokainen vastaus on aina oikein.
”Aloitin kysymällä, mikä on lempipuuhaasi. Sitten kysyin, mikä tekee elämässä iloiseksi ja mistä olet kiitollinen.”
Taustalla olivat Kuusiston käymät positiivisen psykologian opinnot ja niihin liittyvä hyvän havaitseminen. Muistisairaiden syvät ilonaiheet olivat usein turvallisia, tuttuja, pieniäkin asioita.
”Iloa toivat lastenlapset, kävelyretket ja marjastaminen.”
Tunnetuokioitten työkaluksi Kuusisto valmisteli 50 kysymyksen korttipakan. Hän sanoo, että parhaimmillaan tuokiot vahvistavat itsetuntoa ja minäkuvaa.
”Sitä tarvitaan, sillä muistisairaat tuntevat usein olevansa läheisilleen taakaksi. Heillä on paljon alakuloa ja masentuneisuutta, kun oma toimintakyky on heikentynyt ja virikkeet vähäisiä.”
Negatiivisia tunteita ei ohiteta, sillä niillä on tehtävä. Mutta niihin tunteisiin ei jäädä.
Korttien kysymykset toimivat myös uusien keskustelujen avaajina, kun osallistujat itse kuljettavat aihetta eteenpäin. Silloin Kuusisto siirtyy syrjään.
”Keskustelua syntyy niin helposti. Joskus tarvitaan vain yksi kortti.”
Vaikka tunnetuokioitten idea on myönteisyys, negatiiviset tunteet ovat sallittuja.
”Jos tulee tarve ilmaista surua, se saa tulla. Negatiivisia tunteita ei ohiteta, sillä niillä on tehtävä. Mutta niihin tunteisiin ei jäädä, vaan edetään. Siinä autan.”
Viime syksynä Kuusisto pääsi esittelemään tunnekorttityöpajaansa Queen Silvia Nursing Award -raadille Ruotsin suurlähetystössä Helsingissä.
”Jokaisella oli 10 minuuttia aikaa kertoa ideansa, miten se vaikuttaa ja miten se toteutetaan.”
Raati vakuuttui. Nyt Kuusistolla on edessä vuosi, johon kuuluu luennointia ja tunnekortti-idean esittelyä, opintoja ja verkostoitumista eri puolilla Eurooppaa. Parhaillaan hän testaa ja kehittää korttisarjaa sekä etsii yhteistyökumppania ja rahoitusta sen julkaisemiselle. Hän näkee korteissa paljon mahdollisuuksia, sillä ne sopivat paitsi vanhuksille myös esimerkiksi kouluille, työpaikoille ja päiväkotiin.
”Kortit ovat terapeuttisia, mutta eivät terapiaa. Ne auttavat esimerkiksi silloin, kun ihmisellä ei ole aloitteellisuutta tai voimia keskusteluun.”
Kuningatar Silvian palkinto hoitotyön kehittäjille
- Kansainvälinen Queen Silvia Nursing Award jaetaan vuosittain sairaanhoitajille, lähihoitajille ja näiden alojen opiskelijoille ideoista, jotka parantavat muistisairaitten ja vanhusten hoitoa.
- Palkinto on perustettu Ruotsissa vuonna 2012, ja kuningatar Silvia tukee sitä osana työtään muistisairaiden hyväksi.
- Palkitut saavat 6 000 euroa ja kansainvälisiä verkostoitumis- ja opiskelumahdollisuuksia.
- Vuoden 2022 suomalaiset palkitut olivat Turun ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelija Mia Kuusisto ja tamperelainen lähihoitaja Karoliina Tiura.
Mia Kuusiston tunnemuistokortit
- 50 kysymystä positiivisen keskustelun pohjaksi.
- Hoitajien ja läheisten työkalu muistisairaitten hoidon tukena.
- Vahvistavat myönteisiä tunteita ja toimivat voimavarakeskustelussa.
- Korttien tueksi on tulossa menetelmäopas ja webinaareja.
- Kysymykset ovat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
- Muita kohderyhmiä esimerkiksi ikäihmiset, mielenterveyskuntoutujat, potilasjärjestöjen vertaistuki ja ryhmätoiminta sekä sote-alan henkilöstö.
