2 Voiko omavalvontaan luottaa?
Parhaimmillaan omavalvonta on hyvä kehittämisen väline, mutta sen lisäksi tarvitaan myös viranomaisia. Vuoden 2019 vanhuspalvelukriisi toi hyvin esille, mitä tapahtuu, kun omavalvonta pettää. Epäkohdat olivat niin vakavia, että valvontaviranomaiset joutuivat keskeyttämään useamman hoivakodin toiminnan.
Suomessa on pelkästään yli 1 800 vanhusten hoidon yksikköä. Fakta on, että viranomaisten on mahdotonta valvoa kaikkea sote-alan toimintaa. Hyvät yksiköt yleensä pärjäävät omavalvonnalla. Huonosti toimivat taas tarvitsevat viranomaisten ohjausta ja tarvittaessa toimintaan puuttumista.
Omavalvontasuunnitelman on lähdettävä nimenomaan kyseisen yksikön tarpeista. Esimerkiksi kaikille ison ketjun hoivakodeille ei ole mahdollista monistaa samanlaisia omavalvontasuunnitelmia.
Vähimmäisvaatimus on, että omavalvontasuunnitelma on yksikön yleisissä tiloissa esillä niin, että siihen pääsee tutustumaan ilman erityistä pyyntöä. Moni laittaa sen myös nettiin, mikä tulee vuoden alussa pakolliseksi. Ihanteellinen suunnitelma on kuin käyntikortti: sen lukemalla saa kokonaiskuvan yksiköstä ja sen toiminnasta. Omavalvonta on laadun- ja riskienhallintaa sekä jatkuvuuden ja asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistamista.
3 Mitkä ovat aluehallintoviraston ja Valviran roolit valvonnassa?
Valvonta on kuin sipuli, jossa on erilaisia kerroksia. Yksittäinen ammattihenkilö on vastuussa omasta toiminnastaan. Yksikkö on tehnyt omavalvontasuunnitelman ja valvoo toimintaansa. Hyvinvointialue valvoo järjestämiään palveluita.
Aluehallintovirastojen tehtävä on varmistaa hyvinvointialueiden omavalvontaa ja puuttua tilanteeseen, jos hyvinvointialueen omavalvonta ei riitä. Aluehallintovirasto voi esimerkiksi määrätä korjaamaan puutteet, keskeyttää toiminnan, kieltää palveluyksikön tai sen osan käytön välittömästi tai peruuttaa yksityisen toimijan luvan. Valvira ohjaa aluehallintovirastojen toimintaa valvonnassa ja siihen liittyvässä ohjaamisessa. Oikeusasiamies ja oikeuskansleri valvovat viranomaisen toimien laillisuutta.
4 Mikä on yksittäisen sote-ammattilaisen vastuu, jos hän näkee epäkohdan?
Uusi valvontalaki tulee voimaan vuoden alussa. Sen myötä myös terveydenhuollon työntekijöille tulee velvollisuus ilmoittaa huomaamastaan epäkohdasta. Tyypillisiä epäkohtia ovat, että henkilökuntaa on liian vähän, hoidon laatu ei ole kohdillaan tai lääkehoidossa on puutteita. Tähän asti ilmoitusvelvollisuus on koskenut vain sosiaalihuollossa työskenteleviä.
Epäkohdasta on ilmoitettava omalle esihenkilölle, jonka pitää viedä asiaa eteenpäin. Jos asia ei edisty omalla työpaikalla, kannattaa lähestyä avia.
5 Miten taataan, ettei hoitajalle tule ikäviä seuraamuksia, jos hän nostaa epäkohdan esille?
Moni arkailee nostaa epäkohtia esille, koska pelkää varoitusta tai muuta ikävää. Valvontalaissa sanotaan, ettei työntekijään saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia. Toisaalta laissa ei ole kerrottu, mitä kiellon rikkovalle työnantajalle tapahtuu.
Suomessa tuli vuoden 2023 alussa voimaan ilmoittajansuojadirektiivi, jolla tahdotaan suojata nimenomaan väärinkäytöksistä ilmoittavia työntekijöitä. Sen mukaan työnantaja voi joutua maksamaan hyvitystä, vahingonkorvausta tai molempia, jos hän jollakin tapaa kostaa epäkohdan paljastamisen. Sote-ala jätettiin sosiaali- ja terveysministeriön tahdosta lähes kokonaan direktiivin ulkopuolelle. Tätä puutetta on kritisoinut oikeuskansleri Tuomas Pöysti. Pöysti on todennut Helsingin Sanomissa, että epäkohta pitää korjata.
6 Mitä muuta uusi valvontalaki muuttaa?
Uuden valvontalain tärkein anti on, että se kokoaa yhteen asiat, jotka oli aiemmin ripoteltu moneen eri lakiin. Se myös yhtenäistää sosiaalihuollon ja terveydenhuollon valvontaa. Esimerkiksi kummassakin puhutaan nyt omavalvonnasta.
Valvontalaissa säädetään myös, että vanhusten ja vammaisten parissa työskenteleviltä tarkastetaan rikosrekisteri. Ennen tämä koski vain varhaiskasvatuksessa työskenteleviä. Vammaisten pariin työhön hakeutuvalle velvoite tulee vuoden 2025 alussa, mutta vanhusten parissa jo vuoden 2024 alussa.
Kysymyksiin vastasi Tehyn työvoimapoliittinen asiantuntija Mervi Flinkman, ja tekstiä kommentoivat myös Valviran ylitarkastaja Mervi Lukkarinen ja lakimies Arttu Malava.
”Emme tule kyttäämään, vaan neuvomaan”
Hyvinvointialueille siirtyminen muutti sote-alan valvontaa: alueet vastaavat kaikkien ostopalveluna hankkimiensa ja itse tuottamiensa palvelujen valvonnasta. Siksi Pirkanmaan hyvinvointialueelle (Pirha) perustettiin vuoden alussa valvontapalveluiden vastuuyksikkö, jossa työskentelee 16 henkeä. Organisatorisesti yksikkö on Pirhassa tukipalvelujen alla omana yksikkönään.
Ikäihmisten palveluja tarkastaa Pirhassa seitsemän valvonta-asiantuntijaa. Yksi heistä on Sanna Lehtinen, joka valvoo ikääntyneiden palveluja Tampereella. Tänä vuonna valvojat käyvät kaikissa alueen vanhusten ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä, joita on lähes 200.
”Hoivakriisin ja koronan pohjakosketuksen jälkeen on menty eteenpäin. Vanhustyössä näkee paljon hyvää”, hän sanoo.
Ohjaus- ja valvontakäynnit ovat suunnitelmallisia, eli niistä ilmoitetaan yksikköön etukäteen. Liikkeelle lähdetään omavalvontasuunnitelmasta. Tärkeitä aihealueita ovat lääkehoito, mitoitus ja riskienhallinta nimenomaan asukkaiden kannalta. Käynnillä on aina mukana kaksi valvonta-asiantuntijaa – toinen kyselee, toinen kirjaa.
Käynti kestää 3–4 tuntia ja on tiivis rupeama. Sen perusteella kirjoitetaan valvontakertomus, joka lähetään myös aluehallintovirastoon.
Sanna Lehtinen on koulutukseltaan kätilö ja sairaanhoitaja. Hänellä on työkokemusta myös kehitysvammaisten parista ja monenlaisista esihenkilötehtävistä hoivapuolelta.
”Valvontatyössä on iso hyöty siitä, että ymmärtää arjen työtä. Se auttaa arvioimaan, ovatko asiat kunnossa vai eivät. Tiedän, että moni jännittää tuloamme. Me emme tule kyttäämään, vaan neuvomaan.”
Suunniteltujen käyntien lisäksi Pirhan valvonta tarttuu akuutteihin asioihin, ja se voi tehdä myös ennalta ilmoittamattomia käyntejä. Pirhan valvontayksikön selvitettäväksi ohjautuvat usein esimerkiksi aville tulleet epäkohtailmoitukset.
Valvontayksikön toiminta on vielä uutta, lait muuttuvat ja toiminta hakee muotoaan. Valvontayksikön tehtävät ja painotukset linjataan hyvinvointialueen sote-omavalvontasuunnitelmassa. ”Yksikössä olemme jutelleet, että ehkä kotihoito olisi syytä käydä läpi samalla tavalla, mitä nyt käymme ikääntyneiden yksikköjä.”
