Hoitotyössä tarvittavaa ammatillista kielitaitoa on vaikea oppia erillisillä kielikursseilla.
Suomea tai ruotsia taitavat voivat auttaa uutta kieltä opettelevaa työkaveria monin tavoin. Hoitotyössä tarvittavaa ammatillista kielitaitoa on vaikea oppia erillisillä kielikursseilla.
Työnantajan vastuulla on edistää kielitietoisia toimintatapoja. Ne auttavat varmistamaan, että kielitaito ei ole este työntekijän osaamisen täydelle hyödyntämiselle ja osallisuudelle.
Tärkeää on, että enemmistökielen osaajat suhtautuvat vähäiseen tai kehittyvään kielitaitoon hyväksyvästi. Kieltä voi puhua monin eri tavoin ja tulla silti ymmärretyksi.
Rohkaise kieltä opettelevaa käyttämään suomea tai ruotsia mahdollisimman paljon työpaikalla niin työtehtävissä kuin kahvihuoneessa. Älä vaihda heti kieltä, vaikka kokisit, että työkaveri ei vielä osaa kieltä kunnolla. Kieltä vaihtamalla viet työkaverilta mahdollisuuden oppia.
Osaavan kielenkäyttäjän on sopeutettava oma puheensa ja viestinsä oppijan taitoihin.
Valitse helppoja sanoja ja rakenteita. Vältä kielikuvia ja ”Etkö voisi tehdä” -tyyppistä suostuttelevaa kieltoilmaisua. Kokeile helpompaa ilmausta, jos huomaat käyttämäsi sanan puhekumppanille vaikeaksi. Selitä tai toista sana. Sano vain yksi tärkeä asia yhdessä puheenvuorossa.
Keskustelu muodostuu vuorottelevista puheenvuoroista, joissa toinen esimerkiksi kysyy jotain ja olettaa toisen vastaavan. Kielenoppijan voi kuitenkin olla vaikea tunnistaa tätä, ja hän saattaa reagoida toisin kuin kieltä osaava.
Rakenna vastavuoroisuutta. Varmista, että olette ymmärtäneet toisianne. Voit esimerkiksi pyytää työkaveria sanomaan asian omin sanoin.
Jos kielenoppija tekee esimerkiksi kielioppivirheen, voit korjata puhetta hienovaraisesti sanomalla saman asian uudestaan oikealla tavalla. Jokaiseen kielivirheeseen ei kuitenkaan ole syytä puuttua, jollet erikseen ole sopinut työkaverin kanssa korjaamisesta.
Osa kielenoppijoista voi pitää virheiden korjaamista hyödyllisenä; osa voi lannistua jatkuvasta korjaamisesta.
Työvuorossa on usein kiire ja kuormitusta, jolloin kielen oppimiseen ei ehdi keskittyä. Työyksikkö voi esimerkiksi sopia yhteisestä hetkestä, jossa vaihdetaan ajatuksia ja kokemuksia kielestä ja sen oppimisesta.
Kielitaitoa kannattaa ajatella panostuksena koko työyhteisön tulevaisuuteen: työntekijän taitojen kehittymisestä hyötyy hänen itsensä lisäksi koko työyhteisö.
Lähteinä Työterveyslaitos, Selkokeskus, Kieliverkosto ja Sairaanhoitaja-lehti 3/2023.
