Jalkaterapeutti Noora Ohvanainen tekee välillä salapoliisityötä etsiessään syytä kivulle – joskus ongelmien lähde on yksinkertainen: liian pienet kengät

Jalkaterapeutti Noora Ohvanainen, 31, tarkkailee potilasta heti, kun hän kutsuu tämän odotushuoneesta vastaanotolleen. Ontuuko potilas, puuttuuko varvastyöntö? Kävelyn analysointi on yksi keino selvittää, mistä jalkaongelmat johtuvat.

Noora on töissä Viiskulman terveysasemalla Helsingissä. Suuri osa potilaista sairastaa diabetesta, nivelreumaa tai valtimonkovettumistautia. Moni potilas on jo ikäihminen, mutta Nooran luo ohjautuu entistä enemmän myös nuoria ja lapsia kipukonsultaatioon. Usein kipujen takana on jalan virheasento.

Noora käyttää jalkapeiliä eli podoskooppia analysoidakseen jalan kuormittumista. Vaihtoehtoisesti potilas voi astua hiilipaperille – myös se paljastaa, miten kuormitus jalassa jakaantuu ja missä kovettumia ja kipua todennäköisesti esiintyy. Hiilipaperijalanjäljessä on se etu, että sitä voi tutkia yhdessä potilaan kanssa. ”Sanon usein potilaalle, että tämän jälkeen ei kannata ryöstää pankkia paljain jaloin.”

Noora haastattelee potilasta, tutkii nivelten liikkuvuutta ja testaa vastustettua liikettä, jotta näkisi, mikä provosoi kipua.

”Kipu ei ole aina siellä, missä ongelma. Polven kipu voi johtua jalkaterän virheasennosta. Yllättävän moni kävelee ankan askelin eli jalkaterät ulospäin. Se voi olla syy alaselän kipuihin. Välillä työni on kuin salapoliisityötä.”

Liian pienissä jalkineissa

Nooralla on jalkaongelmiin monia ratkaisuja kuten ortoosit, toiminnalliset harjoitteet, tukipohjalliset ja ortopediset kengät. Yhteen asiaan hän törmää usein:

”Heittämällä 80 prosentilla on liian pienet kengät. Moni sanoo, että kengät tuntuvat ihan hyviltä, mutta pieniin kenkiin tottuu. Lapsen kengissä pitää olla 1–1,5 senttiä kasvunvaraa, ja sama pitäisi olla aikuisella, jotta jalalle olisi tilaa. Sama pätee leveyssuuntaan, jotta varpaat pystyvät levittäytymään.”

Myös sukkien kokoon kannattaa kiinnittää huomiota. Noora kehottaa nyppäisemään sukan kärkeä, jotta sukka ei istu liian tiukassa.

Noora itsekin alkoi käyttää jalkaterapeutiksi opiskeltuaan isompia kenkiä. Hän neuvoo irrottamaan kenkäkaupassa kengästä pohjallisen, astumaan päälle ja varmistamaan, että jalalle on tarpeeksi tilaa.

Myös sukkien kokoon kannattaa kiinnittää huomiota. Noora kehottaa nyppäisemään sukan kärkeä, jotta sukka ei istu liian tiukassa. Tämä kannattaa tehdä varsinkin tukisukille.

Jos jalan tunto on esimerkiksi diabeteksen takia heikentynyt, kengistä voi löytyä yllätyksiä. ”Eräällä herralla oli kummankin kengän kärjessä mytyssä kaksi sukkaa. Toisessa tapauksessa kengästä löytyi suuri muovinkappale. Se oli peräisin pari viikkoa sitten rikkoutuneesta kenkälusikasta.”

Noora on irrottanut jaloista niittejä, nastoja ja lasia. Diabetesta sairastavalle Noora suosittelee sisäkenkiä, sillä ne suojaavat, jos jalka osuu johonkin terävään.

Apu asunnottomille

Joka toinen tiistai Noora suuntaa Hietaniemenkadun palvelukeskukseen, jossa potilaat ovat asunnottomia. Harvalla on sukat, suurimmalla osalla vain yhdet kengät. Jalat ovat kovilla, koska asunnoton on usein paljon liikkeellä.

”Sanon aina, että kiva, kun tulit. Kysyn, kerronko myös, miten voisit auttaa jalkojasi, vai teenkö vain, mitä pystyn. Potilaat ovat tosi mukavia ja kiitollisia.”

Nooran edeltäjä innostui asunnottomuustyöstä niin, että opiskelee tällä hetkellä sosionomiksi.

Helsingin kaupungilla työskentelee kymmenen jalkaterapeuttia ja viisi jalkojenhoitajaa. Viiskulmassa jalkaterapeutteja on neljä. Jalkaterapeutin vastaanotolle tuleva potilas tarvitsee lähetteen terveydenhuollon ammattilaiselta.

Viiskulman terveysasemalla toimii moniammatillinen haavatiimi. Tiimi hoitaa vaativia haavoja, joihin tarvitaan esimerkiksi ihosiirrettä. Jalkaterapeutti vastaa siitä, että potilas pääsee haavasta huolimatta liikkumaan. Se voi onnistua haavanhoitokengän ja huovasta tehtyjen ihoon liimattavien kevennysten avulla.

Pelastetut jalat

Jalkaterapeutteja koulutetaan Suomessa vain kahdessa oppilaitoksessa: Metropoliassa ja Xamkissa. Jalkaterapeutin ammatti on Suomessa melko uusi – koulutus alkoi 2000-luvun alkupuolella. Moni valmistunut työskentelee yksityisellä puolella yrittäjänä. Joskus työ sekoitetaan jalkahoitoihin – kynsien leikkuuseen ja jalkojen rasvaukseen – mutta jalkaterapeutin 3,5 vuoden koulutus antaa valmiudet alaraajojen asiantuntemukseen.

Viiskulmaan Noora päätyi opintoihin kuuluneen työharjoittelun kautta kaksi vuotta sitten ja aloitti työt täysipäiväisesti jo ennen valmistumista. Hän on viihtynyt mainiosti. Hän kiittää esihenkilöä ja kivoja kollegoja.

"Esihenkilö on kannustava ja vaikeissa tilanteissa voin aina konsultoida työkaveria. Lounasaikaan koputtelemme kaikki ovet ja lähdemme yhdessä syömään."

Noorasta jalkaterapeutin työssä on parasta se, kun potilas tulee skeptisenä, mutta lähtee tyytyväisenä. Noora on osannut antaa tietoa jalan anatomiasta ja biomekaniikasta ja kertoa, miksi jalkaan sattuu. Hyviä hetkiä on myös, kun kevennykset ovat toimineet ja jalan haava saatu umpeen. Eräällä nuorella oli virheasennon vuoksi kipuja. Kun syy selvisi ja tilanne parani, hän kiitti Nooraa, että hänen jalkansa on pelastettu.

Käsillä tekeminen on juttuni. Tässä työssä on leikkaa, liimaa, askartele -henkeä.

Tympeitä hetkiä ovat ne, kun joutuu sanomaan potilaalle ei. Joillekin lääkäri on voinut jo lupailla ortopedisiä jalkineita tai tukipohjallisia, mutta tiukat luovutuskriteerit eivät täytykään ja pitää kokeilla muita keinoja.

Noora on edelliseltä ammatiltaan leipuri. Hänellä on myös tekstiilialan artesaanin tutkinto.

”Käsillä tekeminen on juttuni. Tässäkin työssä on leikkaa, liimaa, askartele -henkeä. Koen myös olevani hyvä ihmisten kanssa. Tykkään oppia uutta ja oppimista riittää.”

Työviikkoni: Haavoja ja kipukonsultaatioita

Maanantai. Niin sanottu Apotti-päivä. Olen sen usein etänä kotona. Tehtäväni on muokata tietojärjestelmää sopivammaksi meidän työhömme. Se sopii minulle, sillä olen testaava ja kokeileva luonne.

Tiistai. Joka toinen tiistai hoidan asunnottomien jalkoja Hietaniemenkadun palvelukeskuksessa. Potilaissa on paljon ensikertalaisia. Tämä työ on avartanut katsomustani. Potilaat ovat tosi mukavia ja kiitollisia.

Keskiviikko. Aamupäivä omia potilaita. Iltapäivän olen Viiskulman moniammatillisella haavavastaanotolla yhdessä haavahoitajan ja lääkärin kanssa. Tehtäväni on miettiä, miten potilas pystyy haavasta huolimatta liikkumaan. Potilas voi käyttää haavanhoitokenkiä tai voin tehdä kevennyksen huovasta, jotta haavaan ei kohdistuisi painetta.

Torstai. Kuusi potilasta: teen ortoosin vasaravarpaaseen, ohjaan lattialla istuen toiminnallista harjoittelua, teen haavanhoitoja ja diabeetikon vuositarkastuksen. Haavanhoidossa käyvien kanssa saatan tulla tosi tutuksi, sillä se vie aikaa. Voin tavata potilaan viikoittain vaikka vuoden ajan. Ehdimme jutella mökkireissut, lapsenlapset, joulut ja juhannukset.

Perjantai. Kaksi ensikäyntiä. Kumpikin potilas tarvitsee kipukonsultaatiota. Varaan ensikäynnille aina reilummin aikaa.