Huomaa lapsen hätä – päivitetty hoitosuositus auttaa kaltoinkohtelun tunnistamisessa

Lasten kaltoinkohtelu ei ole vain fyysistä väkivaltaa. Se on myös henkistä väkivaltaa, kuten haukkumista, uhkailua ja huutamista. Kaltoinkohtelua on myös huolenpidon laiminlyönti ja se, että lapsi joutuu elämään vanhempien välisen väkivallan ilmapiirissä.

”Lasten kaltoinkohtelu ei ole merkittävästi vähentynyt, ja se tunnistetaan edelleen heikosti”, toteaa hoitotieteen professori Eija Paavilainen, joka johti aiheesta hoitosuosituksen laatinutta työryhmää.

Ensimmäisen kerran hoitosuositus lasten kaltoinkohtelusta julkaistiin vuonna 2008. Nyt sitä päivitettiin toista kertaa. Suositus on tarkoitettu sote-ammattilaisille, jotka tapaavat työssään lapsia.

1. Väkivalta on usein ylisukupolvista

Kaltoinkohteluun liittyy usein monia riskitekijöitä: päihteitä, mielenterveysongelmia, köyhyyttä. Myös vanhemman kokema traumaattinen tapahtuma kuten luonnonkatastrofit, sota tai vakava poliittinen väkivalta lisäävät riskiä.

Väkivalta voi olla tahatonta. Vanhempi ei välttämättä ymmärrä täysin tekojensa seurauksia esimerkiksi mielenterveysongelmiensa vuoksi.

Asenteet ovat koventuneet – kuritusväkivaltaa ei tuomitse yhtä moni kuin aiemmin, kertoo Lastensuojelun keskusliiton viimevuotinen kysely. Esimerkiksi retuuttaminen ja kovakourainen tarttuminen lapseen ovat lisääntyneet. Eniten asenteisiin ja kuritusväkivallan käyttöön vaikuttaa aikuisen oma, lapsuudessa kokema väkivalta.

Lapsen suu on paljastava. Huono suun terveys voi olla merkki kaltoinkohtelusta, sillä lapsi on sen suhteen hyvin riippuvainen huoltajastaan. Erityisesti suun selittämättömät vammat on tutkittava ja selvitettävä.

2. Kysy väkivallasta

Jos perheessä on lähisuhdeväkivaltaa, se vaikuttaa myös lapseen. Usein myös lapsi saa osansa siitä. Kaltoinkohtelu ja laiminlyönti tapaavat toistua, ellei niihin puututa. Kysy myös, kuritettiinko vanhempaa lapsuudessa.

3. Onko lapsi itkuisa?

Vauvan erittäin runsas itkuisuus voi väsyttää vanhemman ja johtaa kaltoinkohteluun. Itkuisuudesta on puhuttava neuvolassa. Vanhempi tarvitsee keinoja vauvan rauhoittamiseen. Jos lapsi on erityislapsi, kaltoinkohtelun riski ­kasvaa.

Hotus-hoitosuositus: Perheessä tapahtuvan lapsen kaltoinkohtelun riskiolojen tunnistaminen

Tarkistuslista vanhemman ja ammatti­laisen väliseen keskusteluun