Hoitosuositus opastaa: Näin hoidat trakeostoomaa

Trakeostomoidun potilaan hoitoon ei ole aiemmin ollut yhtenäisiä ohjeita. Hoitosuositus opastaa, miten henkitorviavanteen päivittäinen hoito luontuu.

Kuvateksti
Trakeostomia tehdään Suomessa vuosittain alle tuhannelle.
Kuva: iStock

Trakeostomia on kirurginen toimenpide, jossa potilaalle tehdään henkitorven etuseinämään väliaikainen tai pysyvä avanne esteettömän hengityksen varmistamiseksi. Yleisimpiä syitä siihen ovat pitkittynyt hengityslaitehoito, ilmatietukos, kaulan alueen traumat, infektiot, kasvaimet, synnynnäiset kehityshäiriöt ja nielemisvaikeudet. Suomessa trakeostomia tehdään vuosittain alle tuhannelle.

Potilaan hoito voi tuntua hankalalta esimerkiksi kommunikaatiovaikeuksien ja potilaan kriittisen tilan vuoksi. Hoitoon liittyy myös riskejä. Potilaat ovat alttiita keuhkokuumeelle, ja trakeostoomaa ympäröivä iho voi rikkoutua ja infektoitua. Limakalvoille voi syntyä vaurioita ja trakeostomiakanyyli saattaa irrota tai tukkeutua, mikä voi aiheuttaa välittömän hengenvaaran.

Mainos alkaa
Turvan mainos.
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Turvan mainos.
Mainos päättyy

1 Huolehdi ihosta

Vältä trakeostooma-alueen ja trakeostomiakanyylin turhaa koskettelua infektiovaaran vuoksi. Noudata aseptista työjärjestystä. Tarkista vähintään kerran vuorokaudessa trakeostoomaa ympäröivä iho ja sidokset mahdollisten infektioiden ja ihon vaurioitumisen havaitsemiseksi.

Puhdista trakeostooma-alue päivittäin. Tee se veteen tai keittosuolaliuokseen kostutetulla harsotaitoksella tai pumpulitikulla. Vaihda joka pyyhkäisyyn puhdas taitos. Terveen trakeostooma-alueen voi puhdistaa Suomessa puhtaalla hanavedellä, mutta alle 24 tuntia vanhan trakeostooman hoitoon kannattaa käyttää steriiliä keittosuolaliuosta tai steriiliä vettä. Näin toteaa trakeostooman hoidosta suosituksen tehnyt Hoitotyön tutkimussäätiön työryhmä.

Tarkkaile ihon ärsytyksen, punoituksen ja infektion merkkejä sekä kipua ja oireiden voimakkuutta. Potilas voi esimerkiksi saada painehaavan, jos trakeostomiakanyylin siivekkeet painavat ihoa. Myös hengityslaitteiden letkut voivat vääntää kanyyliä niin, että kaulan ihoon kohdistuu liikaa painetta. Huolehdi, että trakeostoomaa ympäröivä iho, sidokset, kiinnitysnauha ja kaulan iho pysyvät kuivina.

Ihon suojana sidoksen alla voi käyttää suojavoiteita tai suojakalvon muodostavaa haavasidosnestettä. Suositustyöryhmä kehottaa varovaisuuteen, ettei voiteita joudu hengitysteihin. Pese kaulan iho trakeostooma-alueen ulkopuolelta saippualla ja vedellä. Käytä kanyylin juurella kosteutta sitovaa valmissidosta, eritettä siirtävää vaahtosidosta tai ihonsuojasidosta. Niiden käyttö harsotaitoksen sijasta vähentänee painehaavariskiä.

2 Käytä pehmustettua nauhaa

Kiinnitä trakeostomiakanyyli pehmustetulla ja leveähköllä kiinnitysnauhalla, ja tarkista kireys. Ihon ja nauhan väliin pitäisi mahtua 1–2 sormea. Kanyylin kiinnittäminen pehmustetulla nauhalla puuvillaisen sijaan saattaa vähentää ihorikkoumia.

Tarkista ompeleet ja vaahtosidos ja ilmoita liian kireistä ompeleista lääkärille. Liian kireät trakeostomiakanyylin siivekkeiden ompeleet saattavat rikkoa ihon.

Potilaan pitää tuntea olonsa turvalliseksi.

Huolehdi, että kanyyli pysyy anatomisesti oikeassa asennossa. Muuten kanyyli saattaa ahtautua ja voi syntyä limakalvovaurioita henkitorveen. Huolehdi, että potilaan pään asento on neutraali, jottei kanyyli paina kaulan ihoa.

”Hoitosuositus keskittyy kanyylin ja trakeostooman hoitoon, mutta hoidossa pitää huomioida paljon muutakin, kuten potilaan turvallisuuden tunne, tuntemukset, kipu sekä potilaan kommunikointi ja ymmärretyksi tuleminen”, korostaa Liisa Karhe, joka toimi suositustyöryhmän puheenjohtajana. Karhe työskentelee asiantuntijana Suomen Sairaanhoitajissa.

3 Ime hengitystiet tarpeen mukaan

Varmista, että tarvikkeet trakeostomiakanyylin imemistä varten ovat aina käyttövalmiina potilaan lähettyvillä. Suositustyöryhmä suosittaa tarkistamaan imulaitteen toimivuuden joka työvuoron alussa.

Arvioi, pystyykö potilas itse yskimään eritteet trakeostooma-aukkoon tai suuhun, jolloin voit poistaa eritteet nenäliinalla. Liman poistamiseen hengitysteistä voi käyttää myös asennonmuutoksia, kevyttä rintakehän taputtelua tai kostutinta.

Imemistä suositellaan, kun hengitysteissä on näkyviä tai kuultavia eritteitä. Se on tarpeen myös ennen ja jälkeen jokaista trakeostomiakanyylin tai sisäkanyylin puhdistusta tai vaihtoa sekä happisaturaatioarvon laskiessa.

Ennen kuin imet limaa kanyylistä, happeuta potilasta tehokkaasti 30–60 sekuntia, jos potilaalla on happilisä. Varmista, että imukatetrin halkaisija on aikuisella korkeintaan puolet ja lapsella kaksi kolmasosaa kanyylin halkaisijasta. Mittaa, että imet ainoastaan trakeostomiakanyylin matkalta. Ime korkeintaan 15 sekuntia kerrallaan ja yhdistä happilisä kanyyliin heti imemisen jälkeen.

Ime lima myös potilaan suusta ja nielusta tarpeen mukaan. Kanyylin kostutusta keittosuolalla ennen hengitysteiden imemistä ei suositella, sillä kostutus ilmeisesti laskee potilaan happisaturaatioarvoa imemisen jälkeen.

Kaksiosainen kanyyli on käytännöllinen spontaanisti hengittävillä trakeostomoiduilla potilailla, koska sisäkanyyli on helppo puhdistaa ja vaihtaa. Tarkista ja puhdista tai vaihda sisäkanyyli vähintään kolme kertaa vuorokaudessa. Sisäkanyyli on helpoin ottaa pois puhdistusta varten potilaan istuessa pystyasennossa niska hieman ojennettuna taaksepäin. Sisäkanyyli puhdistetaan steriilissä vedessä tai keittosuolaliuoksessa kostutettua vanupuikkoa apuna käyttäen.

4 Kostuta potilaan sisäänhengitysilmaa

Käytä mekaanisesti ventiloidulla trakeostomia­potilaalla lämmintä höyrykostutusta sisäänhengitysilman kostutukseen. Korkeavirtauksisella lämminhöyrykostuttimella saavutetaan todennäköisesti korkeampi absoluuttinen kosteus kuin kosteuslämpövaihtimella.

Lämminhöyrykostutus saattaa myös vähentää hengitysteiden imemisen tarvetta erityisesti tupakoivilla potilailla.

Mikä hoitosuositus?

Hoitotyön tutkimussäätiö Hotus julkaisee suosituksia hoitotyön näyttöön perustuvista käytännöistä ja toimintatavoista.

Hotus-hoitosuositukset yhtenäistävät perusteettomasti vaihtelevia käytäntöjä, varmistavat hoitotyön laatua ja potilasturvallisuutta sekä vähentävät hoidon kustannuksia.

Tällä kertaa esittelyssä: Trakeostomoidun potilaan trakeostomiakanyylin ja trakeostooman päivittäinen hoito (2023).