”Yrityshautomo Turbiini on innostava paikka. Minulla ei tarvinnut olla etukäteen valmista yritysideaa, pelkkä kiinnostus yrittämistä kohtaan riitti. Kurssin avulla pääsin verkostoitumaan ja harjoittelemaan yritysmaailmassa tärkeitä taitoja, kuten pitchausta eli tehokasta myyntipuhetta.”
Turbiinin idea sai alkunsa vuonna 2015. Se toteutettiin alkuun yhdessä Vantaan kaupungin kanssa, mutta toiminta siirtyi sittemmin vain Metropolian alaisuuteen.
Haluamme tuoda kentälle modernia otetta ja katsoa, mitä tapahtuu, kun se ja sote-ala yhdistetään.
Nykyään Turbiinin tilat Helsingissä sijaitsevat kolmella eri kampuksella – Myllypurossa, Myyrmäessä sekä Arabiassa – ja yrityshautomo-ohjelmia on vuosittain tarjolla kahdeksan. Turbiini Myllypuro on erikoistunut sosiaali- ja terveysalaan sekä kiinteistö- ja rakennusalaan.
Turbiini ei ole tarkoitettu vain opiskelijoille, vaan avoimen ammattikorkeakoulun puolelta kuka tahansa voi osallistua kurssille ilmaiseksi, huomauttaa Turbiinin projektipäällikkö Hannes Jesar.
”Tavoitteenamme Turbiini Myllypurossa on startup -tyyppisen toiminnan ja sote-alan yhdistäminen. Haluamme tuoda kentälle modernia otetta ja katsoa, mitä tapahtuu, kun se ja sote-ala yhdistetään”, Jesar sanoo.
Pettymys kotihoitoon
Maria Härkönen on aiemmin työskennellyt lähihoitajana kotihoidossa ja Helsingin kaupungin liikuntapalveluissa. Kolme vuotta sitten hän päätti lähteä opiskelemaan sairaanhoitajaksi.
Härkösellä on edelleen halu työskennellä sote-alalla, muttei ikäihmisten kotihoidossa, sillä sen työolot olivat hänen mielestään eettisesti kestämättömät.
”Kotihoitotyön hyvä puoli oli, että se oli liikkuvaa ja itsenäistä. Huono puoli taas oli kohtuuton kiire: työtä oli mahdotonta tehdä rauhassa. On älytöntä, että ikäihmisen pitäisi nousta sängystä, pukea päälle, pestä hampaat ja syödä yhteensä 20 minuutissa. En tiedä, pystyisinkö siihen itsekään.”
Jos kykenee näkemään ratkaisuja sote-alalla esiintyviin ongelmiin, käsissä on mainio liiketoimintamahdollisuus.
Sairaanhoitajaopinnot aloittaessaan Härkönen ajatteli tähtäävänsä töihin akuuttityöhön kirurgiselle puolelle tai ensihoitajaksi, mutta lopulta ajatus omasta yrityksestä alkoi itää mielessä.
Yritysidean taustalla vaikuttivat Härkösen omat kokemukset. Hän on nähnyt lähipiirissään, miten oikeaan aikaan annettu apu on auttanut neuropsykiatrisesti oireilevaa lasta ja koko perhettä.
”Haluan mahdollistaa saman kokemuksen muille.”
Hoitajat tietävät tarpeet
Härkösen ajatus lasten ja perheiden auttamisesta sai vahvistusta työharjoittelussa lastensuojelussa. Siellä hän näki, miten kuormittuneita vanhemmat olivat, mutta heitä ei ehditty kuunnella.
Juuri tämänkaltainen toiminta onkin Hannes Jesarin mielestä sote-alan ihmisten etu yrittäjäksi lähtemisessä: he näkevät ruohonjuuritasolla työskennellessään todellisen avun tarpeen.
”Sote-ammattilaisten sormi on jatkuvasti pulssilla. Jos kykenee näkemään ratkaisuja sote-alalla esiintyviin ongelmiin, käsissä on mainio liiketoimintamahdollisuus.”
Tästä erinomaisena esimerkkinä toimii Jesarin mielestä terveydenhoitaja Fadumo Ali, joka perusti miljoonaliikevaihtoon nopeasti yltäneen Hoiwa Oy:n. Se välittää hoitajaverkostostaan tekijöitä niitä tarvitseviin sote-alan yksiköihin. Jesarin mukaan Alin vahvuus oli ymmärtää hoitoalan ammattilaisten tarpeita ja vastata niihin.
Eri alojen törmäytystä
Metropolian yrityshautomo Turbiinin ideana on paitsi luoda ja kehittää yrityssuunnitelmia, myös törmäyttää eri alojen yrittäjiä ja osaajia toisiinsa. Tästäkin Härkösellä on kokemusta, sillä hän osallistui Turbiinin kautta vanhustenhoitoon liittyvän sote-alan sovelluksen kehittämiseen.
Puhelinsovelluksen tekijöinä oli insinööritaustaisia ihmisiä, mutta Härkönen pystyi jakamaan heille käytännön tietoa hoitoalan näkökulmasta. Yhteistyö kuitenkin jäi oman yrityssuunnitelman myötä.
