”Meillä on hyvä porukka. Olemme alusta asti päässeet suunnittelemaan kaiken moniammatillisesti. Kaikki auttavat toisiaan ja arvostavat toistensa työtä”, Sari sanoo.
Laitteen käytön opettelu aloitettiin helmikuun alkupuolella laitevalmistajan omien kouluttajien ohjauksessa. Ensimmäiset potilaat hoidettiin maaliskuussa.
”Mielenkiintoista ja haastavaa. Me huolehdimme käytännön toteutuksesta potilaan näkökulmasta”, Laura kertoo.
Hänestä on hienoa, että laitteella voidaan hoitaa sellaisia kasvaimia, joita ei aiemmin ehkä olisi voitu hoitaa lainkaan.
Aluksi menee paljon aikaa
Koska täysin valmiita hoitoprotokollia ei vielä ole, työ on hidasta. ”Tutkimme mahdollisuuksia, miten ja millaisia hoitoja laitteella voi toteuttaa. Näin alussa yhden potilaan kanssa menee paljon aikaa, yksi oli täällä jopa reilut kolme tuntia”, Sari sanoo.
Potilas tahdistaa hoitoa hengitystään säätelemällä.
Potilaan asettelua on mietitty paljon – missä asennossa he pystyvät putkessa olemaan? Paras hoitotulos saadaan, jos potilaan kädet ovat ylhäällä vartalon jatkeena. Lyhinkin hoito on tähän mennessä kestänyt 38 minuuttia, joten kädet ylhäällä olo voi käydä raskaaksi.
Hoidot toteutetaan lähes aina hengityspidätyksessä. Potilas tahdistaa hoitoaan itse hengitystään säätelemällä, sillä hän näkee peililasien kautta monitorilta, milloin hoitokohde on oikealla paikalla. Jos hoitokohde siirtyy, sädetys loppuu automaattisesti heti. Jos hoitokohde liikkuu huomattavasti yli rajojen, suunnitelmaa muokataan uudelleen.
Koska kuvantaminen tehdään samaan aikaan, hoitajat ja muut tiimin jäsenet näkevät reaaliajassa esimerkiksi, miten potilaan rakko alkaa täyttyä tai ilma liikkuu vatsassa ja kuinka se vaikuttaa kohteen sijaintiin.
Hoitokerrat vähenevät selvästi
Tavallisesti sädehoitoa annetaan viidesti viikossa. Uudella laitteella hoidon pystyy kohdistamaan entistä paremmin, jolloin sädehoitoannos voi olla isompi. Siksi hoitokertoja tarvitsee uudella laitteella huomattavasti vähemmän.
Tarkoitus on, että aloitustiimi kouluttaa lisää laitteen hallitsevia röntgenhoitajia. Kesäkuussa laitteen ulkomaiset kouluttajat tulevat käymään uudelleen ja heiltä on mahdollisuus kysyä lisää.
Myös potilaat ovat olleet kiinnostuneita uudesta laitteesta. Eräs potilas varmisteli, onko hän ensimmäinen lahtelainen, jota on tällä hoidettu.
Sädehoidon MRI-ohjattu lineaarikiihdytin
- Husin Syöpäkeskuksessa on Suomen ainoa magneettikuvauksella ohjattava lineaarikiihdytin. Lähin vastaava on Tanskassa. Maailmalla niitä on 250–300 kappaletta.
- Uudella laitteella hoidetaan muun muassa keuhkojen, vatsan ja lantion alueen syöpiä, kuten haiman ja maksan kasvaimia. Tuoreet tulokset maailmalta haimasyövän hoidossa ovat lupaavia.
- Laitteessa on sekä magneettikuvauslaite hoitokohteen kuvaamista ja paikantamista varten että lineaarikiihdytin säteilytykseen.
- Sädehoito voidaan kohdentaa aiempaa tarkemmin. Siksi lähellä olevien terveiden kudosten säteilyaltistus vähenee ja mahdolliset sivuvaikutukset vähenevät.
- Tarkempi sädehoidon kohdennus ja muokkaaminen joka hoitokerralla mahdollistaa suuremman kerta-annoksen, jolloin hoitokertojen määrä vähenee.
