Ensihoito jättää kuljettamatta jatkohoitoon yli 300 000 potilasta vuodessa – ”Menettely on potilasturvallinen”, sanoo väitöstutkija

Miten perustelet, että potilaan kuljettamatta jättäminen on potilasturvallista ja järkevää, Jani Paulin?

Väitöstutkimukseni aineistossa oli runsaat 40 000 ensihoidon potilasta kolmesta eri sairaanhoitopiiristä eli nykyisiltä hyvinvointialueilta. Potilaista 42 prosenttia jätettiin kuljettamatta jatkohoitoon. Valtaosalle kuljettamatta jätetyistä ensihoidon potilaista ei tullut seurantajakson aikana uutta päätetapahtumaa eli ensihoitotehtävää, päivystyskäyntiä perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa, sisäänottoa sairaalaan tai kuolemaa. Potilaat olivat myös hyvässä kunnossa, ja esimerkiksi tehohoidon tarve oli todella vähäistä.

Kuljettamatta jätettyjen 12 000 potilaan joukossa oli neljä potilasta, jotka menehtyivät kuljettamatta jättämisen seurauksena. Heistä kahdesta ensihoitaja oli konsultoinut myös lääkäriä. Kuolemantapausten määrä on 0,03 prosenttia, mitä voi pitää vähäisenä, vaikka jokainen tapaus on tietenkin liikaa.

Mitä annettavaa tutkimuksellasi on päivystysten ruuhkiin?

Suomessa jätetään kuljettamatta jatkohoitoon vuosittain yli 300 000 potilasta. He ovat siis poissa entuudestaan ruuhkautuneista päivystyksistä, ja väitöskirjani osoitti, että menettely on potilasturvallinen.

Ensihoidon ydintehtävänä on hoitaa äkillisesti sairastuneita tai vammautuneita potilaita, mutta jos ihminen ei saa muuten tarvitsemaansa apua, ratkaisuna on usein soitto hätänumeroon. Ensihoidon on hoidettava jatkossakin myös kiireettömiä potilaita, sillä kaikkien potilaiden hoidon tarpeen arvio ei onnistu esimerkiksi puhelimitse.

Järjestelmää tulee toki kehittää monin tavoin – myös siten, että yksilöllinen jatkohoito järjestyisi jouhevammin. Onpa kyseessä sitten ajanvaraus omalle terveysasemalle tai vaikkapa sosiaalinen hätätilanne, tilanne pitäisi hoitaa paremmin jo ensihoitovaiheessa. Tällä hetkellä Suomessa on isoja alueellisia eroja hoitoon pääsyssä.

Mitä pitäisi tutkia lisää?

Tutkimuksissa pitäisi pystyä tunnistamaan, mitkä ovat todellisia, kuljettamatta jättämisestä johtuvia haittatapahtumia. Se, että potilas hakeutuu sovitusti seuraavana päivänä omalle terveysasemalle, ei ole haittatapahtuma vaan resurssien järkevää käyttämistä.

Erot eri potilasryhmien hoidon tarpeen taustalla tulisi selvittää. Lisäksi tulisi tutkia vaihtoehtoisten ratkaisujen etuja ja niiden potilasturvallisuutta. Lisää tutkimusta tarvitaan myös potilaista, jotka on kuljetettu jatkohoitoon tarpeettomasti.

Miksi kiinnostuit tutkimaan juuri tätä aihetta?

Ensihoitajan työtä tehdessäni mietin monesti, oliko potilaan kotiin jättäminen oikea päätös. Kun väitöskirjan ohjaaja ehdotti tätä aihetta, innostuin siitä välittömästi.

Jani Paulin on filosofian tohtori, Turun ammattikorkeakoulun ensihoitajakoulutuksen koulutusvastaava ja lehtori sekä ensihoitaja Hänen väitöstutkimuksensa voit lukea täältä.