Tehyn oikeuspalvelu on auttanut ensihoitaja Lari Linnamurtoa jo kahdesti. Oikeutta on tullut, mutta paluu omaan ammattiin ei ole näköpiirissä.
"Potilaan puoliso riuhtaisi ensihoitajaa – hoitajalle lähes 25 000 euron korvaukset.”
”Ensihoitajalle 70 000 euron korvaukset, kun työnantaja päätti työsopimuksen syrjivin perustein ja laittomasti työkokeilun aikana.”
Molemmat ovat otsikoita Tehy-lehden uutisoimista oikeustapauksista. Molemmissa uutisissa puhutaan samasta ensihoitajasta, lappeenrantalaisesta Lari Linnamurrosta, 38. Uutisten välillä on neljä vuotta.
Ensimmäisessä tapauksessa Lari sai pahoinpitelyn seurauksena vakavan käsivamman. Se aiheutti kovaa kipua ja työkyvyttömyyttä. Syyttäjä vei pahoinpitelyä eteenpäin rikosjuttuna, ja Lari pyysi työnantajaltaan Eksotelta apua vammautumisesta aiheutuneiden vahingonkorvausten vaatimiseen.
”Sitä ei tullut, vaan tuli kehotus kääntyä Tehyn puoleen. Tehyn avun turvin esitin vaatimuksia käräjillä.”
Tapaus eteni Itä-Suomen hovioikeuteen. Se tuomitsi pahoinpitelijän maksamaan sakkoja ja vahingonkorvauksia. Linnamurtoa avusti koko oikeusprosessin ajan Tehyn oikeuspalvelun juristi Päivi Vanninen.
Lari ei pystynyt jatkamaan pahoinpitelyn jälkeen entisessä työssään, vaan hän aloitti työkokeilun. Hän toimi ambulanssissa kolmantena, ”ylimääräisenä” ensihoitajana. Tehtävästä sovittiin työnantajan kanssa työeläkevakuuttaja Kevan päätöksen mukaisesti.
Toinen oikeuskiista sai alkunsa, kun Larin työnantaja Etelä-Karjalan hyvinvointialue (vuoden 2022 loppuun saakka Eksote) päätti muuttaa työkokeilussa olleen Larin tehtävää. Työnantaja perusteli muutosta sillä, että Lari oli saanut vapaa-ajalla sairauskohtauksen, minkä vuoksi hän oli menettänyt väliaikaisesti ajo-oikeuden.
”Sain yhden epilepsiakohtauksen, jonka syytä ei koskaan saatu selville. Ajo-oikeus ei ollut kuitenkaan työkokeilun aikana välttämätön, sillä olin ambulanssissa ylimääräinen”, Lari muistuttaa.
Työnantaja määräsi Larin yksipuolisella päätöksellä puhelintyöhön Omaolo-palveluun. Käytännössä se olisi tarkoittanut kansalaisten ohjeistusta ja neuvontaa korona-asioissa.
Lari piti kuitenkin kiinni ensihoidon työkokeilusopimuksesta, jota ei ollut missään vaiheessa lopetettu. Työnantaja puolestaan katsoi, että työsuhde purkautui, koska Lari ei tullut uuteen työtehtävään.
”Minusta tämä oli väärin. Olen oikeudentuntoinen ihminen ja asioista on voitava sopia. Laitoin työnantajalle useita viestejä ja kysyin, että jos en kerran voi olla ensihoidossa, miksi en voi jatkaa muissa tehtävissä, joissa ammattikokemuksestani on hyötyä. Tällaisia tehtäviä olisi ollut päivystyksessä tai ensihoidon tilannekeskuksessa, johon oli siirretty muita kuntoutumassa olleita. Työnantaja tyrmäsi pyyntöni eikä selvittänyt minulle mitään.”
Lari kääntyi Tehyn oikeuspalvelun puoleen, ja juristi Päivi Vanninen otti asian jälleen hoidettavakseen.
Etelä-Karjalan käräjäoikeus katsoi tuomiossaan, että työsuhteen päättäminen oli laiton. Työnantajalla ei ollut oikeutta määrätä Laria työkokeilusopimuksesta poikkeavaan tehtävään, eikä sillä ollut perustetta katsoa työsuhdetta purkautuneeksi. Oikeus ei löytänyt Larin toiminnasta mitään puutteita.
Oikeus velvoitti maksamaan Larille hyvitystä syrjinnästä terveydentilan takia, irtisanomisajan palkan neljältä kuukaudelta sekä lisäksi 14 kuukauden palkan työsuhteen päättämiskorvauksena. Siitä peräti puoli vuotta on niin sanottua kärsimyskorvausta, mikä johtuu työnantajan piittaamattomasta ja loukkaavasta menettelystä.
”Tämä kertoo, miten luokattoman laittomasti Eksote on toiminut kuntoutujana ollutta työntekijäänsä kohtaan”, juristi Päivi Vanninen sanoo.
Korvauksen yhteissumma on 70 000 euroa. Lisäksi työnantajan pitää maksaa viivästyskorkoja lähes 20 000 euroa. Työnantaja ei valittanut käräjäoikeuden tuomiosta, joten se on lainvoimainen.
Vaikka Lari voitti jutun, hän menetti työn, johon oli kouluttautunut ja hankkinut kymmenen vuoden kokemuksen.
”Sitä ei mikään rahasumma korvaa. Lisäksi verotus vie korvauksista noin 40 prosenttia.”
Lari on ollut nyt kaksi vuotta Imatralla SPR:n vastaanottokeskuksessa vastaavana sairaanhoitajana. Työ ensihoidossa vastaisi parhaiten omaa osaamista, mutta hän pelkää, että se on turha toive.
”Ennen nykyistä tehtävää hain viittä paikkaa Eksotelta, mutta en päässyt yhdessäkään edes haastatteluun. Ilmeisesti nimeni on mustalla listalla. Olisin toivonut, että työnantaja myöntää virheensä ja ottaa opikseen, mutta niin ei ole käynyt.”
Jos työntekijä ei pysty tekemään työtään terveytensä vuoksi, hänellä voi olla oikeus ammatilliseen kuntoutukseen.
Yksi ammatillisen kuntoutuksen keinoista on työkokeilu. Sen tavoitteena on, että työntekijä voisi palata työkokeilun jälkeen takaisin työelämään.
Lue lisää Kevan sivuilta.
