Keskimääräinen tehyläinen 2 000 euron eläke paranee noin 150 eurolla kuukaudessa, jos työskentelee vuoden pidempään.
Työeläkkeesi on sitä suurempi, mitä pidempään työskentelet ja mitä myöhemmäksi siirrät eläkkeelle jäämistä.
Eläkkeesi nousee kahta reittiä: saat niin sanottua lykkäyskorotusta ja sinulle kertyy työssäolosta uutta eläkettä.
Lykkäyskorotus tarkoittaa, että työeläkettä korotetaan 0,4 prosenttia jokaiselta kuukaudelta, jolla lykkäät eläkkeelle jäämistä sen jälkeen, kun olet saavuttanut alimman eläkeikäsi. Vuodessa korotusta kertyy 4,8 prosenttia. Tällä korotetaan koko eläkkeen alkamiseen mennessä kertynyttä eläkettä.
Uutta eläkettä kertyy puolestaan vuosittain 1,5 prosenttia palkkasummasta ylimpään eläkeikään asti.
Keskimääräinen tehyläinen 2 000 euron eläke paranee noin 150 eurolla kuukaudessa, jos työskentelee vuoden pidempään. Esimerkki on suuntaa-antava ja perustuu 3 500 euron kuukausipalkkaan.
Arvion omasta eläkkeestään ja töissä jatkamisen vaikutuksesta saa Työeläke.fi-palvelun laskurilla. Myös eläkeyhtiöillä on vastaavia laskureita.
Kun ylin eläkeikä täyttyy, työskentely ei enää kerrytä uutta eläkettä. Vastaavasti palkasta ei silloin peritä myöskään eläkevakuutusmaksuja.
Sen sijaan lykkäyskorotuksen kertymisellä ei ole ylärajaa. Sitä kertyy alimman eläkeiän jälkeen niin kauan, kunnes työntekijä alkaa nostaa eläkettä.
Sekä alin että ylin eläkeikä määräytyvät syntymävuoden mukaan. Esimerkiksi vuonna 1959 syntyneen alin eläkeikä on 64 vuotta ja 3 kuukautta ja ylin 69 vuotta.
Julkisella alalla on yleisen vanhuuseläkeiän lisäksi ammatillisia eläkeikiä sekä työntekijöitä, jotka ovat valinneet yksilöllisen eläkeiän vuoden 1989 eläkeuudistuksen yhteydessä.
Poikkeava eläkeikä ei vaikuta lykkäyskorotukseen. Sitä maksetaan myös poikkeavan eläkeiän valinneille, jos he jatkavat työssä ikäluokan alimman yleisen vanhuuseläkeiän jälkeen.
Lähde: Työeläke 2/2024 ja Eläketurvakeskus. Asiantuntijana eläkejohtaja Eija Korhonen Kevasta.
