Asukkaita on kaikkiaan noin 80. He ovat kuulo- ja näkövammaisia, kuuroja ja kuurosokeita. Tosin moni asukkaista ei koe itseään vammaiseksi – kukapa meistä haluaisi?
”Pyrin varovaisesti luovimaan puhuessani asiakkaiden aisteista. Saatan puhua viittomakielisistä, kuuroista tai viittomakielen käyttäjistä, jotka eivät välttämättä ole äidinkieleltään ja kulttuuriyhteisöltään viittomakielisiä tai eivät koe kuuluvansa kuurojen yhteisöön. Vähemmistöasioissa on aina turvallista kysyä henkilöltä itseltään, miten hän haluaa tulla kutsutuksi.”
Monipuolinen työnkuva
Eerika on koulutukseltaan lähihoitaja, lasten ja nuorten erityisohjaaja ja sosionomi. Retkillä ja hoitajakollegoja sijaistaessaan hän on voinut hyödyntää lähihoitajan ammattitaitoaan esimerkiksi lääkkeiden annossa ja ensiaputilanteissa.
Asukkaiden mielestä Eerikan tärkein tehtävä on järjestää kesäisin viikoittaisia grilli-iltoja aistipuutarhassa ja mökkireissuja Eräjärvelle. Vuoden kohokohtia ovat myös retket toiminnanjohtaja Risto Hoikkasen mökille savusaunomaan.
”Olen tällainen yhden naisen tapahtuma- ja matkatoimisto. Työnkuvani on ainutlaatuinen, monipuolinen ja luova. Työni perustana ovat hyvinvointialueen ohjeistukset sekä Kelan palvelukuvaukset.”
Saatamme käydä tutustumassa vaikkapa suklaatehtaaseen. Asukkaamme ovat retkeilevää väkeä.
Eerika ohjaa yhdessä yhden asukkaan kanssa kuukausittaista virkistyskerhoa. ”Osallistujat ideoivat toiminnan ja minä autan käytännön järjestelyissä. Saatamme käydä tutustumassa vaikkapa suklaatehtaaseen. Asukkaamme ovat retkeilevää väkeä.”
Ryhmäkodissa asuvat saavat kerran viikossa oman viriketuokionsa.
Eerika vetää viikoittain alueen asukkaille Noin viikon uutiset -klubin, jossa luetaan uutisia ja keskustellaan niistä. Eerika toimittaa ja taittaa myös asukkaiden oman, viikoittain ilmestyvän tiedotuslehden, Omalehden.
Eerika auttaa asukkaita hankkimaan hyvinvointialueelta kuulon- ja näön apuvälineitä, ja käy tarvittaessa selvittämässä niiden vikaantumisia. Apuvälineitä ovat esimerkiksi tärisevät tai vilkkuvat ovikellot, valkoiset kepit, häikäisy- ja suurennuslasit sekä luku-tv:t.
Lisäksi Eerika toimii yhteyshenkilönä Tampereen steinerkoulun suuntaan, joka on yhdistyksen yhteistoimintakoulu. Hän koordinoi myös yhdistyksen tukihenkilötoimintaa ja eläinavusteista toimintaa. Eerika huolehtii siitäkin, että vaalien laitosäänestys onnistuu.
Kommunikoinnin monet keinot
Eerika käyttää työssään monipuolisesti erilaisia kommunikaatiokeinoja aina asukkaan tarpeiden mukaan. Viittomakieli on käytetyin kieli. Yhdistyksellä on kaksi virallista kieltä: suomi ja suomalainen viittomakieli.
Tämän lisäksi käytössä ovat sormiaakkoset, jotka kirjoitetaan taktiilisti vastaanottajan käteen.
”Olen lähettänyt myös yhteistyöluokalle sormiaakkoskortit, jotta oppilaat voivat opetella sormiaakkoset ja viittoa niillä omat nimensä seuraavan kerran tänne tullessaan.”
Myös kosketusviestit ovat ahkerassa käytössä. Näin esimerkiksi hississä jo oleva, selkä oveen päin seisova asukas saa selkään tehdyllä pyyhkäisyllä tiedon siitä, että tilaan tuli joku toinenkin.
”Yksi tämän työpaikan kiehtova asia on kommunikaatio ja sen moninaisuus. Työnantaja tarjoaa säännöllistä viittomakielen opetusta täällä työpaikalla.”
Eerikan työkavereista kymmenkunta on viittomakielisiä. ”Olen etuoikeutettu, kun saan tehdä työtä yhteisössä, jossa moni kollega on itse kokemusasiantuntija, jolta voi kysyä mieltä askarruttavista asioista.”
Vaativaa ja hauskaa
Kuurosokeiden yhteisön erityispiirteet tekevät työstä välillä vaativaa.
”Työn kannalta se, että he eivät näe tai kuule kaikkea ympärillä tapahtuvaa, on välillä myös haastavaa. Jos paikalla on paljon asukkaita, saatan tuntea riittämättömyyden tunnetta siitä, etten voi olla kertomassa samaa asiaa kaikille samalla hetkellä. Kuulevalle voi huikata, että tulen kohta, mutta kuurojen kanssa pitää saada ensin katsekontakti tai kuurosokean luo kävellä viittomaan taktiilisti käteen.”
Vieraan kielen eli viittomakielen käyttäminen työssä lisää vaativuuskerrointa, mutta voi tuottaa myös makeat naurut. Kerran Eerika kysyi retkellä asukkaalta, haluaako tämä grillatun makkaran lautaselle vai taskuun. Aloittelijana hän käytti paidan tasku -viittomaa sen sijaan, että olisi viittonut ”makkaratasku”.
Kuurojen ja viittomakielisten palveluihin on valtakunnallisesti kohdistunut viime aikoina paljon leikkauksia. Esimerkiksi tekstipuhelinpalvelu päättyi viime vuoden lopussa, ja tulkkauspalveluiden rajaukset ovat vielä kysymysmerkki.
Kuurojen yhteisö kokee tärkeäksi Sanna Marinin hallituskaudella aloitetun kuurojen ja viittomakieltä käyttävien totuus- ja sovitteluprosessin. Maamme synkkään historiaan kuuluvat muun muassa takavuosina rotuhygienian nimissä kuuroille tehdyt pakkosteriloinnit, puhumaan pakottamiset ja avioliittokiellot.
